- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesä ja perikunta ovat jäämistöoikeudellisia termejä, joita käytetään pääsääntöisesti synonyymeinä. Ne eivät kuitenkaan tarkoita tarkalleen ottaen aivan samaa asiaa, vaikka menevätkin usein puhekielessä sekaisin. Onkin syytä avata, mikä näiden käsitteiden käytännön ero on. Molempiin voi törmätä arkipäiväisissäkin keskusteluissa.
Olennaista on, että termiä perikunta ei löydy jäämistöoikeudellisista laeista, kun taas termi kuolinpesä niistä kyllä löytyy. Oikeuskäytännössä perikunta-termiä on käytetty muutaman kerran, kuolinpesä-termiä puolestaan satoja kertoja.
Kuolinpesä tarkoittaa ennen kaikkea jakamatonta jäämistöomaisuutta, jonka saavat perittävän kuolinpesän osakkaat kuolinpesän jaossa. Kuolinpesän osakkaista säädetään erikseen. Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun se on laillisesti jaettu osakkaille. On myös mahdollista, että yhden osakkaan kuoltua hänen sijaansa tulee toinen kuolinpesä, jolloin puhutaan sisäkkäisistä kuolinpesistä. Kuolinpesää ei lasketa oikeushenkilöksi, vaan se on osakkaiden muodostama väliaikainen henkilöyhteenliittymä.
Perikunta on puhekielinen ilmaus, jolla yleensä viitataan kuolinpesään tai kuolinpesän osakkaisiin henkilötahoina. Perikuntaan voi kuulua sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä.
Joissain tilanteissa voi olla kätevää käyttää ”perikunta” termiä kuolinpesän sijaan. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perittävän x kuolinpesän osakkaat haluavat kaikki yhdessä käyttää puhevaltaa vaikkapa valtuuttaakseen jonkun henkilön puolestaan, tällaista sopimusta eivät pääsääntöisesti sido muotomääräykset. Täten voidaan pätevästi kirjata sopijapuoleksi esimerkiksi ”perittävän x koko perikunta”.
On kuitenkin huomattava, että mikäli laissa säädetään, että asiakirjan tai oikeustoimen teossa on noudatettava määrämuotoa, ei siinä tällöin voida käyttää pelkästään termiä perikunta. Esimerkiksi haastehakemuksessa tai kanteessa, jolla haastetaan vastaajaksi koko kuolinpesä taikka tilanteessa, jossa koko kuolinpesä on kantajana, tulee pääsääntöisesti mainita kaikkien osakkaiden nimet. Kaikkien on myös annettava allekirjoituksensa, koska he ovat kaikki asianosaisia.
Muotomääräyksiä noudatetaan sen uhalla, että tuomioistuin pyytää kantajaa täydentämään haastehakemustaan tai vastaustaan. Jos siis haastehakemukseen on esimerkiksi kirjoitettu asianosaiseksi ”perikunta”, ei erhe johda automaattisesti jutun hylkäämiseen, vaan tuomioistuimen on ensin annettava täydennyskehotus ja muutenkin huolehdittava viran puolesta siitä, että kaikki pesän osakkaat ovat saaneet jutun tiedokseen. Tämä johtuu siitä, että kuolinpesän tilanteessa on kyse välttämättömästä prosessinyhteydestä. Vaade kuolinpesää vastaan voidaan toteuttaa ainoastaan kaikkia osakkaita yhdessä koskien. Toisaalta tietyn oikeuden voivat saada voimaan ainoastaan osakkaat yhdessä. Poikkeuksista säädetään erikseen.
Olennaista on, että asiayhteys ratkaisee, mitä sanalla ”perikunta” tai ”kuolinpesä” kussakin tilanteessa tarkoitetaan. Toisaalta voidaan periaatteessa aivan hyvin puhua kuolinpesän perikunnasta tai perikunnan kuolinpesästä.
Perikunta-termin käyttäminen on siis mahdollista vapaamuotoisissa sopimuksissa. Virallisissa asiayhteyksissä suosittelemme käyttämään kuolinpesä-termiä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa