- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Monella on käsitys, että oikeudenkäynti tulee vireille, kun rikosilmoitus tehdään. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaikkakin prosessi voi saada alkunsa rikosilmoituksesta. Sekä riita- että rikosasioissa vireilletulossa keskiössä on haastehakemuksen saapuminen käräjäoikeuden kansliaan.
Oikeudenkäynnin vireille tuleminen vaihtelee sen mukaan, onko kyse rikos- vai riita-asiasta.
Rikosasialla tarkoitetaan asiaa, jossa on kyse jostain rikoslain mukaisesta rikoksesta. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa silloin, kun syyttäjä päättää nostaa syytteen ja toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan. Syytteen nostamista edeltää poliisin tekemä esitutkinta sekä syyttäjän tekemä syyteharkinta.
Riita-asialla tarkoitetaan yksityishenkilöiden tai yritysten välistä erimielisyyttä (ei rikosta), jolle haetaan tuomioistuimen ratkaisua. Riita-asiassa ei kuitenkaan aina ole kyse erimielisyydestä, vaan asiassa voidaan hakea pelkästään tuomioistuimen ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi velasta tai huoneiston vuokrasuhteesta. Riita-asia tulee vireille silloin, kun kantaja toimittaa kirjallisen haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan.
Vireilletulon jälkeen tuomioistuin alkaa tutkimaan asiaa.
Oikeudenkäynnin vireilletulo rikosasioissa
Rikosasioissa vireilletulon keskiössä on syyttäjän nostama syyte. Asia tulee vireille tuomioistuimessa, kun esitutkinta on valmistunut ja syyttäjä on suorittanut syyteharkinnan ja päättänyt nostaa syytteen.
Mikäli siis syyttäjä päätyy syyteharkinnassa siihen, että asiassa syytekynnys ylittyy, on hänen toimitettava kirjallinen haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Tällöin asia tulee vireille.
Joissain asioissa syyttäjä voi nostaa syytteen antamalla haasteen itse. Tällöin asia tulee vireille, kun haaste annetaan tiedoksi.
Asianomistajalla (rikoksen uhri) on toissijainen syyteoikeus. Tämä tarkoittaa, että syyttäjällä on ensisijainen syyteoikeus. Asianomistajalla on siis oikeus nostaa syyte silloin, kun syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen tai esitutkintaa ei ole aloitettu tai se on lopetettu. Toissijaisen syyteoikeuden käyttäminen on kuitenkin harvinaista. Asianomistajan käyttäessä syyteoikeuttaan tulee asia vireille kuten syyttäjänkin käyttäessä syyteoikeuttaan eli käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla haastehakemuksella.
Syyttäjän tekemä haastehakemus rikosasioissa
Haastehakemuksessa on ilmoitettava:
- vastaaja eli syytetty
- asianomistaja eli rikoksen uhri
- syytteenalainen teko, sen tekoaika ja -paikka ja muut tiedot, jotka tarvitaan teon kuvailemiseksi
- rikos, johon syyttäjä katsoo vastaajan syyllistyneen, esim. varkaus
- rangaistus- ja menettämisvaatimus sekä muut vaatimukset ja lainkohdat, joihin ne perustuvat esim. sakkoa ja murtautumiseen käytetty sorkkarauta valtiolle
- asianomistajan vaatimukset, joita syyttäjä ajaa esim. oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
- todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen (todistusteemat)
- ylimääräinen tieto, jota syyttäjän on tarkoitus käyttää näyttönä, sekä perustelut ylimääräisen tiedon käyttämiselle
- rikostorjuntaan luovutettu tieto, jota syyttäjän on tarkoitus käyttää näyttönä, sekä perustelut kyseisen tiedon käyttämiselle
- syytteen nostamisen edellytyksenä oleva pyyntö taikka sitä koskeva määräys tai suostumus
- seikat, joihin tuomioistuimen toimivalta perustuu, jollei toimivalta muutoin ilmene haastehakemuksesta
Lisäksi haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi sekä asianosaisten ja todistajien yhteystiedot. Syyttäjän on allekirjoitettava hakemus ja toimitettava todisteet sekä asiakirjat tuomioistuimelle hakemuksen yhteydessä tai viipymättä asian vireilletulon jälkeen.
Mikäli hakemus on puutteellinen, syyttäjää kehotetaan korjaamaan sitä määräajassa. Myös haastehakemusta edeltänyt esitutkinta voi olla puutteellinen. Syyttäjä voidaan määrätä huolehtimaan esitutkinnan täydentämisestä määräajassa.
Tuomioistuimen on annettava haaste viipymättä. Haasteen antaa käräjänotaari tai tuomioistuimen puheenjohtaja.
Oikeudenkäynnin vireilletulo riita-asioissa
Riita-asioissa oikeudenkäynti tulee vireille, kun haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemuksen tekee kantaja eli riidan osapuoli, joka haluaa viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kantajan vastapuolta kutsutaan vastaajaksi.
Riita-asioissa vireilletulon kriteerinä ei siis ole se, että vastaaja tulee asiasta tietoiseksi. Haastehakemuksen saapuminen on merkittävintä. Hakemuksen saapumisen jälkeen alkaa asian valmistelu eli oikeuskäsittelyn ensimmäinen vaihe.
Haastehakemuksen saapuminen saa aikaan myös vireilläolovaikutuksen (lis pendens). Tämä tarkoittaa sitä, ettei samasta asiasta saa laittaa vireille oikeudenkäyntiä toisessa tuomioistuimessa.
Haastehakemuksen sisältö riita-asioissa
Haastehakemuksen on oltava kirjallinen. Sen voi tehdä myös sähköisesti. Kantajan tai hakemuksen laatijan (avustaja) on allekirjoitettava hakemus.
Haastehakemuksen tehtävänä on selvittää tuomioistuimelle, kuka vaatii, mitä vaatii ja millä perusteilla. Näiden tietojen perusteella vastaaja pystyy muodostamaan oman kantansa ja lausumaan kantajan vaatimuksista.
Haastehakemuksessa tulee siten mainita
- Tuomioistuimen nimi
- Asianosaisten sekä heidän avustajiensa yhteystiedot
- Yksilöity vaatimus, jota haetaan
- Perusteet vaatimukselle
- Todisteet ja mitä niillä halutaan näyttää toteen (todistusteemat)
Haastehakemukseen on liitettävä asianosaisten ja kuultavien todistajien yhteystiedot niin tarkasti kuin kantajalla on ne tiedossaan. Mikäli kaikkia yhteystietoja ei kuitenkaan ole tiedossa, on kantajan tehtävä selvitys siitä, mitä hän on tehnyt hankkiakseen tiedot. Esimerkiksi osoitetiedot voivat olla salattuja ja täten mahdoton saada merkittyä haastehakemukseen.
Hakemukseen voidaan sisällyttää myös vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Hakemukseen on liitettävä sopimus tai muu mahdollinen asiakirja, johon kantajan vaatimus perustuu. Sama liittämisvaatimus koskee myös kirjallisia todisteita.
Suppea haastehakemus riita-asioissa
Riita-asioissa voi tulla kyseeseen myös suppea haastehakemus, silloin kun kyse on kantajan käsityksen mukaan riidattomasta asiasta. Tällöin riittää ilmoitus vaatimuksesta ja mihin se välittömästi perustuu.
Suppean haastehakemuksen voi tehdä asioissa, jotka koskevat
- Tietyn määräistä saatavaa (rahavelka)
- Hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista
- Häätöä
Tällaisessa summaarisessa asiassa haastehakemukseen ei tarvitse sisällyttää todisteita tai liittää asiakirjoja. Suppea haastehakemus onkin siis eräänlainen ”helpotettu” haastehakemus.
Mitä tapahtuu riita-asiassa haastehakemuksen toimittamisen jälkeen?
Hakemuksen vastaanotettuaan käräjäoikeus tutkii sen. Mikäli haastehakemus on siinä määrin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, kehotetaan kantajaa korjaamaan hakemusta määräajassa. Merkittävällä tavalla puutteellinen kanne voidaan jättää tutkimatta.
Haastehakemuksen tutkimisen jälkeen asia etenee valmistelussa siten, että vastaajalle annetaan haaste eli pyyntö vastata kirjallisesti kantajan vaatimukseen. Haaste toimitetaan joko kirjallisesti, puhelimitse tai haastemiehen välityksellä. Vastaajan on vastauksessa ilmoitettava, myöntääkö vai kiistääkö hän kantajan vaatimuksen.
Yheenveto
- Oikeudenkäynnin vireille tuleminen riippuu siitä, onko kyseessä riita- vai rikosasia.
- Rikosasia tulee vireille silloin, kun syyttäjä nostaa syytteen ja toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan.
- Riita-asia tulee vireille silloin, kun kantaja toimittaa kirjallisen haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan.
- Haastehakemukselle on laissa tarkat muotovaatimukset.
- Kun kyse on kantajan käsityksen mukaan riidattomasta asiasta, kyseeseen voi tulla suppea haastehakemus.
- Kun hakemus on vastaanotettu, käräjäoikeus tutkii sen ja valmistelu etenee, mikäli haastehakemuksessa ei ole mitään puutteita.
Summary in English
- Starting a lawsuit depends on whether it is a dispute or a criminal case.
- A criminal case starts when the prosecutor files an indictment and submits a subpoena application to the District Court's office.
- The dispute starts when the plaintiff submits a written subpoena application to the District Court's office.
- The law has exact form requirements for the subpoena application.
- In a matter where, according to the plaintiff, it is undisputed, a limited summons application may be applicable.
- Once the application has been received, the District Court examines it and the preparation proceeds, if there are no deficiencies in the subpoena application.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Ostin omakotitalon tutulta pariskunnalta. He vakuuttivat talon olevan hyväkuntoinen. Nyt kuitenkin talosta löytyi kosteusvaurioita. Haluaisin rahani takaisin. Tarvitseeko haastehakemuksen tekemiseen asianajajaa? Voinko tehdä haastehakemuksen itse?
Haastehakemuksen tekemiseen ei tarvitse käyttää asianajajaa. Hakemuksen voi siis tehdä itsekin.
Kiinteistöriitoihin liittyvät asiat ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia. Suositeltavaa on käyttää asianajajaa apuna tämän tyyppisissä riidoissa.
2. Velkojani sanoi vievänsä velkaa koskevan riitamme käräjäoikeuteen. Häntä pyydettiin kuitenkin korjaamaan haastehakemustaan. Korjauspyynnöstä on kulunut jo aikaa. Mitä tapahtuu, jos haastehakemusta ei korjata määräajassa?
Jos haastehakemusta ei korjata määräajassa, tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta. Tämä edellyttää sitä, että haastehakemus on siinä määrin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi. Hakemuksesta on siis puututtava jotakin olennaista, esimerkiksi asiakirja, johon vedotaan.
3. Haluan nostaa syytteen pahoinpitelijääni vastaan. Esitutkinta on kuitenkin vielä kesken. Voinko laittaa rikosasian vireille käräjäoikeuteen ennen esitutkinnan valmistumista?
Et voi käyttää asianomistajan toissijaista syyteoikeutta ennen, kuin syyttäjä on jättänyt syytteen nostamatta tai esitutkinta on lopetettu. Sinun on siis odotettava syyttäjän syyttämättäjättämispäätöstä tai esitutkinnan lopettamista ennen kuin voit käyttää syyteoikeuttasi.
Aiheesta muualla
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
- Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa