Irtaimen tavaran kaupassa voi aiheutua vahinkoa, jos tavaran toimitus viivästyy tai tavara on virheellinen. Tällaiset tilanteet muodostavat sopimusrikkomuksia, joiden seurauksena myyjä voi joutua vastuuseen vahingonkorvauksista.

Vahinkojen korvaamisessa lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Tämän periaatteen tarkoituksena on asettaa vahinkoa kärsinyt osapuoli mahdollisimman lähelle sitä asemaa, jossa hän olisi ollut, jos sopimusrikkomusta ei olisi tapahtunut. Täyden korvauksen periaate on kuitenkin vain lähtökohta, jota voidaan rajata eri periaatteiden ja säännösten avulla.

Yleisesti korvattavia vahinkoja ovat välittömät eli suorat vahingot, kuten virheellisen tavaran kuljettamisesta aiheutuneet matkakulut. Toisaalta välilliset eli epäsuorat vahingot korvataan yleensä vain, jos ne ovat seurausta myyjän tuottamuksesta, kuten myyjän huolimattomuudesta. Esimerkiksi myyjän laiminlyönnistä johtuvat vahingot voivat kuulua tähän kategoriaan. Välittömien ja välillisten vahinkojen rajanveto on usein vaikea tehtävä.

Kauppalaki vai kuluttajansuojalaki?

Kun kaksi yksityistä henkilöä tekevät kauppaa keskenään, sovelletaan kauppalakia. Tämä pätee myös silloin, kun molemmat osapuolet ovat elinkeinonharjoittajia.

Toisin sanoen, jos elinkeinonharjoittaja myy tavaroita yksityiselle henkilölle, sovelletaan kuluttajansuojalakia. Kuluttajansuojalaki on tarkoitettu suojelemaan ostajaa, sillä ostaja nähdään yleensä heikommassa asemassa verrattuna elinkeinonharjoittajaan.

Kauppalaki ei ole pakottava, joten kaupan osapuolet voivat sopia kaupan ehdoista vapaasti. Osapuolet voivat siis valita, kenen kanssa he solmivat sopimuksen ja määritellä, mitä säännöksiä sopimus sisältää. Toisaalta kuluttajansuojalaki on pakottavaa lainsäädäntöä. Jos sopimuksessa on ehto, joka poikkeaa kuluttajansuojalaista ja on haitaksi ostajalle, tuo sopimusehto ei ole pätevä. Toisin sanoen, jos sopimusehto on ostajan kannalta huonompi kuin mitä kuluttajansuojalaissa määrätään, se ei ole voimassa. Sen sijaan sopimusehdoista, jotka ovat ostajan kannalta edullisempia, voidaan sopia.

Vahingonkorvausta koskevat säännökset eroavat hieman kauppalain ja kuluttajansuojalain välillä. Tästä syystä on tärkeää huomioida, kumpaa lakia sovelletaan kuhunkin kauppasopimukseen.

Milloin vahinkoja korvataan?

Ostajalla on mahdollisuus saada irtaimen kaupassa vahingonkorvausta tavaran ollessa virheellinen tai myyjän viivästyttyä tavaran luovutuksessa. 

Kun myyjä ei luovuta tavaraa sovitusti, on kyseessä myyjän viivästys. Jos myyjän viivästys aiheuttaa ostajalle vahinkoa, on myyjän lähtökohtaisesti korvattava tällainen vahinko. Kaikissa tilanteissa myyjä ei kuitenkaan joudu vahingonkorvausvastuuseen. Myyjän ei tarvitse maksaa korvauksia aiheutuneesta vahingosta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. viivästys johtuu seikasta, joka estää sopimuksen täyttämisen oikeaan aikaan,
2. myyjä ei ole voinut vaikuttaa esteeseen,
3. myyjän ei ole kohtuudella voitu edellyttää ottaneen estettä huomioon sopimusta tehtäessä ja
4. myyjä ei kohtuudella ole voinut välttää tai voittaa estettä tai sen seurauksia.

Myyjä ei joudu vahingonkorvausvastuuseen, jos kaikki edellä mainitut neljä edellytystä täyttyvät. 

Ostaja voi tietyin edellytyksin vaatia vahingonkorvausta myös tavaran virheen vuoksi. Useimmiten myyjällä on vahingonkorvausvastuu. Kauppalain mukaan myyjän ei kuitenkaan tarvitse korvata vahinkoa, jos joku muu kuin myyjä on syyllinen siihen, että myyjä ei ole voinut luovuttaa virheetöntä tavaraa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun tavara kuljetetaan ostajalle, mutta tavara ehtii vahingoittua onnettomuudessa ennen vaaranvastuun siirtymistä. Ostajalla on aina oikeus vahingonkorvaukseen, kun vahinko johtuu myyjän huolimattomuudesta.

Vahingonkorvaus

Ostaja voi vaatia myyjältä korvausta siitä vahingosta, jota viivästys tai tavaran virhe on aiheuttanut.

Vahingonkorvaus voi sisältää korvauksen:

• kuluista (esim. matkakustannukset),
• hinnanerosta,
• saamatta jääneestä voitosta ja
• muusta vahingon aiheuttamasta vahingosta.

Lähtökohtana on siis täyden korvauksen periaate. Vahingon kärsinyt pyritään saamaan vahingonkorvauksen avulla samaan taloudelliseen tilanteeseen, kuin missä hän olisi ollut, jos toinen osapuoli olisi täyttänyt sopimuksensa sovitusti. Täyden korvauksen periaatetta kuitenkin rajoittaa monet säännökset ja periaatteet. Vahingonkorvausvelvollisuuden ulkopuolelle jääkin esimerkiksi sellaiset vahingot, jotka ovat sopimusrikkomukselle hyvin epätavallisia ja arvaamattomia seuraamuksia. 

Korvausta voi saada vain siitä vahingosta, jota osapuoli on todellisuudessa kärsinyt. Joskus vahingonkärsijä voi myös säästyä muilta kustannuksilta sopimusrikkomuksen vuoksi. Tällöin nämä kustannukset otetaan huomioon vahingonkorvausta alentavana seikkana. 

Vahingonkärsijän tulee pyrkiä rajoittamaan vahinkoa mahdollisuuksiensa mukaan. Tästä syystä vahingonkärsijän tulee valita sellaiset toimenpiteet, joista aiheutuu vähiten kustannuksia. Jos ostaja voi esimerkiksi etsiä vahingon halvemmalla käyttäen omaa työvoimaansa kuin ulkopuolista työvoimaa, tulee hänen käyttää apunaan omaa työvoimaansa. 

Yleensä korvattavaksi tulevat vain välittömät eli suorat vahingot. Välilliset eli epäsuorat vahingot tulevat korvattavaksi lähinnä vain silloin, kun virhe tai viivästys on aiheutunut myyjän tuottamuksesta. Tuottamus voi olla esimerkiksi huolimattomuutta, osaamattomuutta tai laiminlyöntiä. Esimerkiksi myyjä on voinut jo sopimusta tehtäessä tietää, tai hänen ainakin olisi pitänyt tietää, ettei hän pysty täyttämään sopimusta. 

Välitön vahinko 

Pääsääntöisesti korvattavaksi tulevat vain välittömät vahingot. Välittömät vahingot ovat sellaisia vahinkoja, jotka ovat määrältä ja laadulta tavanomaisia kyseessä olevien sopimusrikkomusten yhteydessä. 

Välittömiä vahinkoja ovat esimerkiksi:

• kulut, jotka aiheutuvat ostajalle myyjän sopimusrikkomuksen vuoksi (esim. puhelin-, matka- ja postikulut, sekä kulut virheen selvittämisestä). 
• myöhemmin vialliseksi ilmenevän tavaran asentamisesta aiheutuneet kustannukset.
• sellaiset verot, tullit ja maksut, joita ostaja on joutunut maksamaan kaupan purkamisen seurauksena.
• kulut, jotka ovat aiheutuneet kateostosta. Kateosto tarkoittaa tilannetta, jossa ostaja joutuu ostamaan korvaavan tuotteen kolmannelta, koska alkuperäinen myyjä ei ole toimittanut tavaraa.
• sopimusrikkomuksen aiheuttamat sisäiset kustannukset (esim. kun tilatun koneen toimitus myöhästyy, joutuu ostaja teettämään ylitöitä, jotta tuotanto pysyy vanhojen koneiden avulla tarvittavalla tasolla. Tällöin ylityökorvaukset ovat välitöntä vahinkoa)
• kulut ja kustannukset, jotka ostajalle ovat aiheutuneet sopimuksen johdosta, mutta jotka sopimusrikkomuksen vuoksi ovat käyneet hyödyttömiksi (esim. tarjouksen laskemisesta aiheutuneet kulut tai toimimattoman auton hinaamisesta korjaukseen aiheutuneet kustannukset).
• kulut, jotka aiheutuneet ostajalle, koska ostaja on ollut noutamassa tavaraa, jota myyjä ei kuitenkaan ole voinut luovuttaa (esim. rahdinkuljettajalle maksettavat korvaukset).
• kustannukset, jotka ovat aiheutuneet vastaavan tavaran vuokraamisesta viivästyksen tai tavaran korjaamisen ajaksi. 
• menot, jotka johtuvat siitä, että ostaja joutuu ostamaan sopimusrikkomuksen vuoksi ulkopuolisen yrityksen palveluja (esim. ostaja on tilannut myyjältä kopiokoneen, mutta kone on viallinen. Tuolloin ostaja voi joutua käyttämään ulkopuolisia kopiointipalveluja.)

Lista ei ole tyhjentävä, vaan myös muut menot voivat olla välittömiä vahinkoja.

Välillinen vahinko kauppalain mukaan

Välillinen vahinko on määritelty hieman eri tavoin kauppalaissa ja kuluttajansuojalaissa.

Kauppalain mukaan myyjä ei ole velvollinen korvaamaan viivästyksen aiheuttamaa välillistä vahinkoa, ellei vahinko ole aiheutunut myyjän tuottamuksesta. 

Kauppalain mukaan välillinen vahinko tarkoittaa:

• vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä 
• muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla (esim. kun ostaja palkannut henkilökuntaa käyttämään tilattua konetta sovitusta ajankohdasta lukien)
• voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein.
• vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta sekä
• muuta samankaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa. 

Tuotannon keskeytymisestä voi aiheutua vahinkoa esimerkiksi, kun ostaja joutuu tavaran virheen tai viivästyksen vuoksi pysäyttämään tuotantonsa. Tällaisessa tilanteessa ostaja voi joutua maksamaan työntekijöille palkkaa, vaikka tuotanto seisoisi. Tuotannon seisoessa myös liikevaihto voi pienentyä. Tällaiset kulut katsotaan välilliseksi vahingoksi. 

Ostajalle voi aiheutua välillistä vahinkoa myös siksi, ettei hän pysty käyttämään tavaraa tarkoitetulla tavalla. Ostaja on esimerkiksi voinut palkata henkilökuntaa käyttämään tilattua konetta sovittuna ajankohtana. Jos myyjän toimitus kuitenkin viivästyy, ei henkilökunta pääse aloittamaan tilatun koneen käyttöä. Tuolloin ostaja joutuu kuitenkin maksamaan hankkimalleen henkilökunnalle palkkaa. Tällaisen palkkakustannukset ovat välillistä vahinkoa. 

Voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein, on välillistä vahinkoa. Ostaja on voinut esimerkiksi tehdä kolmannen henkilön kanssa sopimuksen tavaran edelleen myymisestä. Tavaran ollessa virheellinen tai toimituksen viivästyessä ostaja voi kuitenkin joutua purkamaan solmimansa jälleenmyyntisopimuksen. Tällainen saamatta jäänyt voitto on välillistä vahinkoa. 

Virheen ja viivästyksen seurauksena voi vahingoittua myös muuta omaisuutta. Välillistä vahinkoa on sellaiset tavaran virheestä aiheutuneet vahingot, jotka liittyvät läheisesti ja ennalta arvattavasti myydyn tavaran käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi koneessa ollut vika voi vahingoittaa työstettävää materiaalia tai raaka-aineessa oleva virhe voi vahingoittaa siitä valmistettavaa esinettä. 

Muuta vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa voi olla esimerkiksi ostajan kärsimä korkotappio. Ostaja voi kärsiä korkotappiota maksettuaan myyjälle oman sopimuksen mukaisen hinnan, vaikka myyjän toimitus viivästyy. 

Välillinen vahinko kuluttajansuojalain mukaan

Myöskään kuluttajansuojalain mukaan myyjä ei joudu korvaamaan ostajalle viivästyksen aiheuttamia välillisiä vahinkoja, ellei vahinko ole aiheutunut myyjän huolimattomuudesta. Jos välillinen vahinko on aiheutunut myyjän huolimattomuudesta, on myyjä velvollinen korvaamaan sen aiheuttamat vahingot. Kuluttajansuojalain mukaan välillinen vahinko on:

• tulon menetys, joka ostajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi (esim. ostaja ei voi tehdä töitä koska hänen tilaamansa työvälineen toimitus on viivästynyt tai ostaja joutuu käyttämään aikaansa virheen selvittämiseen).
• vahinko, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta (esim. kun asennettavat laminaatit eivät saavu sovitusti ja ostaja on tilannut niitä varten asentajan, jolle hän joutuu maksamaan palkkaa tai ostaja myöhästyy auton virheen vuoksi lennolta, josta ei saa rahojaan takaisin).
• tavaran käyttöhyödyn olennainen menetys, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa tai muuta olennaista haittaa (esim. ostaja joutuu käyttämään korvaavia palveluja ennen kuin saa viivästyneen toimituksen).

Vaikka tavaran käyttöhyödyn menettämisestä ei olisi aiheutunut taloudellista haittaa voidaan se katsoa välilliseksi vahingoksi, jos haitta on olennainen. Esimerkiksi kodinkoneen käyttökelvottomuus voi aiheuttaa suurta ajanhukkaa tai asunnossa tehtävä, pitkään kestävä virheen korjaaminen aiheuttaa ostajalle suurta haittaa. 

Samanlainen oikeus on myös ostajan perheenjäsenellä, joka kärsii viivästyksen vuoksi vahinkoa. Sillä ei siis ole merkitystä, kuka perheenjäsenistä huolehtii sopimusrikkomuksen vaatimista toimenpiteistä ja suorittaa niistä aiheutuneet menot. Ostajan perheenjäseneksi katsotaan kaikki ostajan kanssa samassa taloudessa asuvat henkilöt.

Kauppalaista poiketen tuotevahingot korvataan kuluttajansuojalain mukaan, vaikka myyjä ei olisi toiminut huolimattomasti. Myyjä voi joutua korvaamaan myös sellaiset tuotevahingot, jotka aiheutuvat muulle kuin myydylle tavaralle. Tuolloin vahingoittuneella tavaralla tulee kuitenkin olla välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan. Tällainen voi olla esimerkiksi viallisen silitysraudan aiheuttama vahinko silitetylle vaatteelle.

Yhteenveto

• Vahinko irtaimen kaupassa voi syntyä viivästyksestä tai tavaran virheellisyydestä. Sillä molemmat ovat sopimusrikkomuksia, myyjä joutuu vahingonkorvausvastuuseen.
• Korvauksissa ideana on saada tavaran nykyinen tila vastaamaan uutta hintaa; yleensä vahingoittuneesta tavarasta annetaan alennus.
• Vahingoissa hyödynnetään joko kauppalakia tai kuluttajansuojalakia, riippuen kaupan osapuolista. Yksityishenkilöiden väliset, tai elinkeinonharjoittajien väliset kaupan kuuluvat kauppalain alle, kun taas osapuolten ollessa yksityishenkilö ja elinkeinonharjoittaja, käytetään kuluttajansuojalakia.
• Kauppalaki ei ole pakottava, mutta kuluttajansuojalaki on.
• Myyjä on lähtökohtaisesti vastuussa esineen vahingoista, mutta tähän on poikkeuksia.
• Jos vahinko johtuu myyjän huolimattomuudesta, ostajalla on oikeus vahingonkorvaukseen. Ostajan oikeuteen vahingonkorvauksesta vaikuttaa myös muut tekijät, mutta lähtökohtana on aina täyden korvauksen periaate. Korvausta voi saada vain niistä vahingoista, joista osapuoli on todellisuudessa kärsinyt.
• Yleensä korvattavia vahinkoja ovat välittömät vahingot, eli suorat vahingot. Näitä ovat mm. kulut, joita ostajalle on voinut aiheutua myyjän sopimusrikkomuksen vuoksi; verot, tullit tai maksut, jotka ostaja on joutunut maksamaan kaupan purkamisen vuoksi; kulut, jotka ovat aiheutuneet sopimuksen johdosta tai menot, jotka johtuvat sopimusrikkomuksesta.
• Joskus voi tapahtua myös välillinen vahinko, josta myyjä ei ole vastuussa, muulloin kuin silloin, kun vahinko on suoraan aiheutunut myyjän toimista. Välillinen vahinko määritellään erilailla kauppalaissa ja kuluttajansuojalaissa, mutta välillisessä vahingossa vahinko on sattunut kaupan kautta, esim. ostajan tuotanto on jouduttu pysäyttämään tavaran viivästyksen vuoksi. Voitto, joka on jäänyt tästä saamatta, lasketaan välilliseksi vahingoksi.

Summary in English

• Defects in the sale of movable property can arise from delay or the defective nature of the goods. As both are considered as breaches of contract, the seller becomes liable for compensation.
• The idea behind compensation is to bring the current condition of the goods in line with their new price; typically, damaged goods are given a discount.
• The applicable law for damages depends on the parties involved in the transaction. Transactions between private individuals or between businesses fall under the Sale of Goods Act, while transactions between a private individual and a business entity are governed by the Consumer Protection law.
• The Sale of Goods Act is not mandatory, but the Consumer Protection law is.
• By default, the seller is responsible for the defects of the item, but there are exceptions to this rule.
• If the damage is due to the seller's negligence, the buyer is entitled to compensation. The buyer's right to compensation is also influenced by other factors, but the principle of full compensation always serves as the starting point. Compensation can only be granted for the actual damages suffered by the party.
• Generally, compensable defects include direct damages, which are immediate losses incurred by the buyer due to the seller's breach of contract. These may include expenses, taxes, duties, or fees paid by the buyer due to the termination of the transaction, expenses resulting from the contract, or costs arising from the breach of contract.
• Sometimes, there may also be indirect damages for which the seller is not liable, except when the defect directly results from the seller's actions. Indirect damages are defined differently in the Sale of Goods Act and the Consumer Protection law, but in general, they refer to damages incurred through the transaction, such as the buyer's production being halted due to a delay in receiving the goods. The profit lost as a result of this is considered an indirect damage.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Ostin huonekaluliikkeestä sohvan, jonka nouto sovittiin tietylle päivälle. Tilasin sohvalle kuljettajan ja pakettiauton, koska sohva ei olisi mahtunut omaan autooni. Kun kuljettaja oli sovittuna aikana noutamassa sohvaa, oli myyjä yllättäen sanonut, ettei luovutus vielä onnistukkaan. Jouduin maksamaan kuljettajalle korvausta hänen työstään ja pakettiauton vuokrasta, vaikka sohvaa ei luovutettu. Voinko saada myyjältä korvausta näistä kuluista?

Kustannukset, joita olet joutunut maksamaan kuljettajalle, voidaan katsoa välittömäksi vahingoksi. Tällöin myyjä voi joutua korvaamaan sinulle turhasta sohvan hakemisesta aiheutuneet kulut. 

2. Ostin liikkeestä vähän käytetyn auton, jolla oli tarkoitus seuraavana päivänä matkustaa yli 500 kilometrin päähän laivalle. Auton moottori hajosi ensimmäisen sadan kilometrin aikana, enkä ehtinyt laivaan, johon olin varannut lipun. Voinko saada auton myyjältä korvausta laivamatkaan menneistä kuluista?

Kuluttajansuojalain mukaan vahinko, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta, on välillinen vahinko. Tällaiset laivamatkaan menneet kustannukset ovat muuhun sopimukseen perustuvia velvoitteita ja näin ollen ne katsotaan välilliseksi vahingoksi. Lähtökohtaisesti myyjä ei ole velvollinen korvaamaan välillistä vahinkoa muulloin kuin silloin, mikäli virhe on johtunut myyjän tuottamuksesta, kuten huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Jos myyjä ei ole toiminut esimerkiksi huolimattomasti, ei hänen tarvitse korvata välillisiä vahinkoja. 

3. Ostin kodinkoneliikkeestä pyykkikoneen. Ensimmäisen pesun yhteydessä kone ilmeni vialliseksi. Kone kyllä pesi vaatteet kunnolla, mutta repi niihin suuria reikiä. Onko minun mahdollista saada pyykkikoneen myyjältä korvausta rikkoutuneista vaatteista?

Kuluttajansuojalain mukaan myyjä voi joutua korvaamaan myös muille kuin myydylle tavaralle aiheutuneet tuotevahingot. Myyjä voi joutua vahingonkorvausvastuuseen vain, mikäli vahinko kohdistuu sellaiseen omaisuuteen, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan. Pyykinpesukoneella oletettavasti pestään pyykkejä, joten pyykkikoneen ja pyykkien välinen käyttöyhteys on välitön. Myyjä voi siis joutua korvaamaan myös pyykkikoneen vaatteille aiheuttamat vahingot. 

4. Tilasin toiselta elinkeinonharjoittajalta suuren erän tavaraa oman yritykseni tuotantoa varten. Myyjä ei ikinä toimittanut lupaamiaan tuotteita ja minulle selvisi, että myyjä on jo kauppaa tehtäessä tiennyt, ettei hän voi tavaroita minulle toimittaa. Koska myyjä ei toimittanut tuotteita sovitusti, pysähtyi oman yritykseni tuotanto. Voinko saada myyjältä korvausta aiheutuneesta vahingosta?

Koska kauppa on tehty kahden elinkeinonharjoittajan välillä, sovelletaan kauppaan kauppalakia. Kauppalain mukaan välillinen vahinko on esimerkiksi sellainen vahinko, joka aiheutuu tuotannon keskeytymisestä. Välilliset vahingot tulevat lähtökohtaisesti korvattavaksi vain, mikäli viivästys on aiheutunut myyjän tuottamuksesta. Myyjän tuottamus voi ilmetä esimerkiksi huolimattomuutena tai laiminlyöntinä. Myyjä on toiminut tuottamuksellisesti esimerkiksi silloin, kun hän on jo sopimusta tehtäessä tiennyt, ettei hän kykene täyttämään sopimusta. Näin ollen tässä tilanteessa myyjä voi joutua korvaamaan myös aiheuttamansa välilliset vahingot. 

5. Asennutin tiskikoneen, joka myöhemmin osoittautui virheelliseksi. Jouduin maksamaan tiskikoneen asentajalle palkkaa koneen asentamisesta. Voinko saada tiskikoneen myyjältä korvausta koneen asentamisesta, koska kone osoittautuikin vialliseksi ja kone jouduttiin melkein heti lähettämään takaisin myyjälle. 

Myöhemmin vialliseksi ilmenevän tavaran asentamisesta aiheutuneet kustannukset voidaan katsoa välittömäksi eli suoraksi vahingoksi. Tällöin myyjä voi joutua korvaamaan myöhemmin virheelliseksi osoittautuneen tavaran asennuskustannukset. 

Aiheesta muualla

• Kauppalaki (Finlex)
• Kuluttajansuojalaki (Finlex)