- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Omaisuuden hankintamenona pidetään lähtökohtaisesti sitä arvoa, jolla verovelvollinen on omaisuuden omistukseensa hankkinut. Omaisuuden hankintamenoon luetaan lisäksi menot, jotka johtuvat verovelvollisen omistusaikanaan tekemistä perusparannuksista.
Jos omaisuus on saatu vastikkeetta - kuten lahjana tai perintönä - on meneteltävä toisin. Tällöin hankintamenoksi katsotaan se arvo, joka omaisuudelle on perintö- ja lahjaverotuksessa määrätty. Poikkeuksellisesti toimitaan siinä tapauksessa, että lahjansaaja luovuttaa saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi. Tällöin omaisuuden hankintamenoksi katsotaan edellisen lahjoittajan hankintameno.
Osakkeisiin ja osuuksiin sovelletaan omaa laskutapaansa. Verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen sekä sen perusteella merkityn osakkeen hankintameno lasketaan yhteen, ja jaetaan sekä aikaisemmin omistetun että sen perusteella merkityn uuden osakkeen hankintamenoksi. Sama pätee osuuksien hankintamenoa laskettaessa. Verovelvollisen aikaisemmin omistamien osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei oteta huomioon laskettaessa näiden perusteella merkityn optiolainan, optio-oikeuden, vaihtovelkakirjan tai merkintäoikeuden hankintamenoa.
Mikäli rahastoanti ja uusmerkintä on toteutettu samanaikaisesti, jaetaan aikaisemmin omistetun osakkeen ja sen perusteella annissa saatujen osakkeiden yhteenlaskettu hankintameno kaikkien näiden osakkeiden hankintamenoksi.
Lahjanluontoisesta kaupasta on kyse silloin, kun omaisuutta luovutetaan käypää arvoa alempaan hintaan. Siinä tapauksessa katsotaan, että luovutuksessa on ollut sekä vastikkeellinen että vastikkeeton osa. Vastikkeellisesti luovutetun osuuden hankintamenoksi katsotaan siihen kohdistuva osa omaisuuden hankintamenosta.
Verovelvollisen toisesta tulolähteestään siirtämän omaisuuden hankintamenoksi katsotaan hankintamenon verotuksessa poistamatta oleva osa. Vaihtoehtoisesti hankintamenona voidaan käyttää toisessa tulolähteessä veronalaiseksi luovutushinnaksi luettavaa määrää, jos se on poistamatonta hankintamenoa korkeampi.
Vaihtoehtona todellisen hankintamenon käyttämiselle on hankintameno-olettama. Tällöin hankintamenoksi lasketaan tietty prosenttimäärä luovutushinnasta. Luonnollisen henkilön hankintameno-olettama on pääsääntöisesti 20 %, mutta sen suuruuteen vaikuttaa muun muassa omistusaika.
Jos verolainsäädäntö tuntuu vaikeaselkoiselta, apua saa myös lakimieheltä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa