Mitä menetetyn määräajan palauttaminen tarkoittaa?

Menetetty määräaika voidaan palauttaa sellaisissa tilanteissa, joissa asianosainen ei ole voinut noudattaa asetettua määräaikaa jonkin hyväksyttävän syyn vuoksi. Asianosaisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Määräaika koskee prosessuaalisia määräaikoja. Näin ollen määräaika voidaan palauttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa muutosta ei ole haettu ajoissa. Määräajan palauttaminen on ylimääräinen muutoksenhakukeino. Ylimääräisten muutoksenhakukeinojen lisäksi on olemassa varsinaiset muutoksenhakukeinot, jotka ovat ensisijaisia ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin nähden. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja on mahdollista varsinaisista muutoksenhakukeinoista poiketen käyttää silloin, kun tuomioistuimen päätös on saanut jo lainvoiman eli tilanteessa, jossa ratkaisusta ei voisi enää valittaa.

Hyväksyttäväksi syyksi, jonka vuoksi määräaika on mahdollista palauttaa, ei käy mikä tahansa syy. Esimerkiksi se, että ei ole huolellisesti tarkastanut muutoksen hakemisen määräaikaa ja on näin ollen unohtanut hakea muutosta määräajassa, ei ole hyväksyttävä syy. Laillinen este sen sijaan on esimerkiksi hyväksyttävä syy. Laillinen este voi olla esimerkiksi yleinen liikenteen keskeytyminen.

Menetetyn määräajan palauttamista on haettava 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että siitä hetkestä, kuin esimerkiksi liikenne on alkanut jälleen kulkea, on 30 päivää aikaa hakea menetetyn määräajan palauttamista. Lisäksi hakemus on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, jona alkuperäinen määräaika päättyi. Hakemus tehdään tilanteesta riippuen joko hovioikeudelle, korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Mitä tilanteita menetetyn määräajan palauttaminen koskee?

Menetetty määräaika voidaan hakemuksesta palauttaa sille, joka ei hyväksyttävän syyn vuoksi ole voinut määräajassa:

• ilmoittaa tyytymättömyyttään,
• hakea muutosta,
• hakea takaisinsaantia tai
• ryhtyä muuhun toimeen oikeudenkäynnissä.

Hakemuksesta voidaan palauttaa myös sellainen menetetty määräaika, jonka palauttamisen tueksi on esitetty erittäin painavia perusteita. Jos hakemus hyväksytään, asianosainen saa uuden oikeusprosessiaan koskevan määräajan. Näin ollen, jos hän on esimerkiksi hyväksyttävän esteen vuoksi unohtanut ilmoittaa tyytymättömyytensä ratkaisua koskien säädetyssä määräajassa, hän voi saada tätä koskevan uuden määräajan. Näin hän voi ilmoittaa tyytymättömyytensä hyväksytysti uuden, samaa tointa koskevan määräajan puitteissa ja saada täten oikeusprosessinsa jatkumaan.

Menetetyn määräajan palauttaminen on ylimääräinen muutoksenhakukeino. Muita ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat kantelu ja tuomion purku. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot toimivat toissijaisina muutoksenhakukeinoina varsinaisten muutoksenhakukeinojen jälkeen. Varsinaisia muutoksenhakukeinoja ovat valitukset. Ratkaisu saa lainvoiman silloin, kun tuomiosta ei voi enää valittaa ja se muodostuu tästä syystä lopulliseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinaiset muutoksenhakukeinot tulee käyttää ennen tuomion lainvoimaisuuden saamista. Ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käytölle tuomion lainvoimaisuus ei sen sijaan ole este.

Menettely menetetyn määräajan palauttamiseksi riita- ja rikosasioissa

Menetetyn määräajan palauttamista haetaan hovioikeudelta, ja tietyissä tapauksissa korkeimmalta oikeudelta, niissä tilanteissa, kun kyse on riita- tai rikosasiasta. Hakemus tulee toimittaa hovioikeudelle kirjallisesti 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta. Hakemus tulee kuitenkin toimittaa hovioikeudelle viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, jona määräaika päättyi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esteenä on ollut esimerkiksi sairaus, hakemus tulee tehdä 30 päivän kuluessa siitä, kun henkilö on parantunut siihen kuntoon, ettei sairaus toimi enää toiminnan esteenä. Vuoden määräaika muodostaa kuitenkin lopullisen määräajan, jota ei voi ylittää. Tämä tarkoittaa sitä, että sairaus, jonka vuoksi henkilö oli alun perin ollut estynyt noudattamaan alkuperäistä määräaikaa, ei voi loputtomasti muodostaa oikeutta hakea menetetyn määräajan palauttamista. Hakemus tulee tehdä viimeistään vuoden kuluessa, vaikkei este olisikaan tähän mennessä lakannut. Vuosi lasketaan siitä hetkestä, jolloin alkuperäinen määräaika, jota ei siis pystytty noudattamaan, päättyi.

Se, tehdäänkö hakemus hovioikeudelle vai korkeimmalle oikeudelle, riippuu siitä, mitä hakemus koskee. Jos hakemus koskee määräajan palauttamista toimenpiteen tekemiseksi käräjäoikeudessa tai muutoksen hakemiseksi käräjäoikeuden ratkaisuun, hakemus tehdään hovioikeudelle. Muissa tapauksissa hakemus tehdään korkeimmalle oikeudelle. Korkeimmalle oikeudelle hakemus tehdään myös niissä tilanteissa, kun hakemus koskee asiaa, jossa käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta.

Menettely menetetyn määräajan palauttamiseksi hallintoasiassa

Hallintoasiassa menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus tehdään korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tämä koskee niitä tilanteita, joissa henkilö ei ole hyväksyttävän syyn vuoksi voinut panna vireille oikaisuvaatimusta, hakea muutosta päätökseen tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen hallintomenettelyssä tai hallintoasian oikeudenkäynnissä. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lähetettävässä hakemuksessa tulee ilmoittaa, mitä määräaikaa hakemus koskee. Hakemuksessa tulee myös esittää selvitys niistä perusteista, joilla palauttamista haetaan. Hakemukseen tulee liittää ne asiakirjat, joihin hakemus perustuu.

Laillisesta esteestä ja sen päättymisestä on lain mukaan viipymättä ilmoitettava tuomioistuimelle. Myös hallintoasioissa hakemus on tehtävä 30 päivän kuluessa laillisen esteen lakkaamisesta. Jäljempänä esitetään tarkempi selvitys siitä, mitä pidetään laillisena esteenä. Jos hakemus perustuu laillisen esteen sijaan muuhun erittäin painavaan syyhyn, uutta määräaikaa tulee hakea vuoden kuluessa alkuperäisen määräajan päättymisestä. Erittäin painavien syiden vuoksi menetetty määräaika voidaan myös palauttaa myöhemminkin tehdystä hakemuksesta. Jos määräaika palautetaan, palautettu määräaika alkaa kulua silloin, kun määräajan palauttamista koskeva päätös on saatu tiedoksi.

Missä tilanteissa hakemus menetetyn määräajan palauttamiseksi hyväksytään?

Rikos- ja riita-asioissa sille, joka laillisen esteen vuoksi ei ole voinut määräajassa noudattaa asetettua määräaikaa, voidaan hakemuksesta palauttaa menetetty määräaika. Lailliseksi esteeksi laissa mainitaan esimerkiksi tilanne, jossa henkilö on ollut sairauden tai yleisen liikenteen keskeytymisen vuoksi estynyt noudattamaan määräaikaa. Jos kyseessä on muu kuin lailliseksi yleisesti katsottu este, on tuomioistuimen tehtävänä tutkia, voidaanko este hyväksyä lailliseksi.

Myös hallintoasioissa laillisesta esteestä linjataan niin, että laillinen este on sillä, joka sairauden tai yleisen liikenteen keskeytymisen tai muuhun niihin rinnastuvan syyn vuoksi ei voi noudattaa hallintotuomioistuimen asettamaa määräaikaa.

Korkein oikeus on antanut useita ratkaisuja koskien sitä, mitä voidaan pitää laillisena esteenä eli hyväksyttävänä syynä olla esimerkiksi noudattamatta säädettyjä määräaikoja. Tapauksessa KKO 1984-II-156 oli kyse asiakirjoista, jotka olivat saapuneet määräajan jälkeen tuomiokunnan kansliaan perille postin lakon vuoksi. Korkein oikeus linjasi, ettei postin lakko muodostanut laillista estettä määräajan noudattamattomuudelle. Perusteluissaan korkein oikeus totesi, etteivät asianosaiset olleet edes väittäneet, etteivät he olisi olleet tietoisia postin lakon uhasta. Tämän perusteella heidän ei ollut perusteltua luottaa postin häiriöttömään kulkuun. Asianosaisilla oli ollut myös vielä lakon päätyttyäkin mahdollisuus varmistua siitä, oliko postilähetys saapunut tuomiokunnan kansliaan. Mikäli he olisivat tämän tehneet ja saaneet kielteisen vastauksen, heidän olisi silti ollut mahdollista valvoa saamisensa oikeudessa. Näin ollen asiakirjojen viivästymistä postilakon johdosta ei voitu pitää laillisena esteenä.

Yhteenveto

• Määräajan palauttaminen on ylimääräinen muutoksenhakukeino.

• Menetetty määräaika voidaan palauttaa sellaisissa tilanteissa, joissa asianosainen ei ole voinut noudattaa asetettua määräaikaa jonkin hyväksyttävän syyn vuoksi.
• Asianosainen on henkilö, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee.
• Määräaika koskee prosessuaalisia määräaikoja.
• Laillinen este, kuten yleisen liikenteen keskeytyminen, on hyväksyttävä syy määräajan palauttamiselle.
• Määräajan palauttamista on haettava 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta.
• Hakemus määräajan palauttamisesta on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, jona alkuperäinen määräaika päättyi.
• Hakemus tehdään tilanteen mukaan joko hovioikeudelle, korkeimmalle oikeudelle tai hallinto-oikeudelle.
• Jos hakemus hyväksytään, asianosainen saa uuden oikeusprosessiaan koskevan määräajan.

Summary in English

• Restoring the deadline is an additional method of appeal.
• The lost deadline can be returned in situations where the party concerned has not been able to comply with the set deadline due to some acceptable reason.
• A party is a person whose interest, right or obligation is affected by the matter.
• The deadline applies to procedural deadlines.
• A legal obstacle, such as the interruption of public traffic, is an acceptable reason for returning the deadline.
• The return of the deadline must be applied for within 30 days of the end of the obstacle which prevented the party concerned from obeying the deadline.
• The application for restitution of the deadline must be made no later than one year after the date on which the original deadline ended.
• Depending on the situation, the application is made either to the Court of Appeal, the Supreme Court, or the Administrative Court.
• If the application is approved, the party concerned will receive a new deadline for their legal process.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Mitä, jos avustajani ei ole esteen vuoksi kyennyt noudattamaan asetettua määräaikaa?

Jos asianosaisen oikeudenkäyntiasiamiehelle tai avustajalla on ollut laillinen este eikä hänen tilalleen ole ajoissa voitu saada toista asiamiestä tai avustajaa, katsotaan tuomioistuimen asettaman määräajan noudattamatta jättämisen johtuneen laillisesta esteestä. Näin ollen menetetty määräaika on mahdollista palauttaa.

2. Voiko menetettyä määräaikaa palauttaa, kun kyseessä on rikesakko?

Menetetyn määräajan palauttaminen on mahdollista myös rikesakkojen osalta, kunhan kyseessä on ollut laillinen este. Poliisi on linjannut, että laillinen este on kyseessä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa henkilölle on lähetetty rikesakko, joka on johtunut ylinopeudesta matkalla lentokentälle ja henkilö on ollut koko vastausajan ulkomailla.

3. Mikä on prosessuaalinen määräaika?

Prosessuaalinen määräaika on prosessitoimen suorittamiselle joko laissa määritelty tai tuomioistuimen erikseen määräämä määräaika. Esimerkiksi, jos tuomioistuin on antanut ratkaisunsa ja tätä ratkaisua koskee tietty päivämäärä, johon mennessä ratkaisuun tulee hakea muutosta, kyseessä on prosessuaalinen määräaika. Menetetyn määräajan palauttamista koskevien lain säännösten on katsottu koskevan vain prosessuaalisia määräaikoja.

4. Mikä on laillinen este?

Laillinen este tarkoittaa pätevää syytä olla toimittamatta velvollisuuttaan annettuun määräaikaan mennessä. Jos henkilöllä on laillinen este, hänelle ei voi aiheutua oikeudellista menetystä. Sairaus ja yleisen liikenteen keskeytyminen ovat aina laillisia esteitä. Muissa tapauksissa tuomioistuin harkitsee, voidaanko este hyväksyä lailliseksi esteeksi. 

Aiheesta muualla

• Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (Finlex)
• Laki sakon ja rikesakon määräämisestä (Finlex)