Minilex - Lakipuhelin

Maksuvälinepetos

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Maksuvälinepetoksesta tuomitaan se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä käyttää maksuvälinettä ilman sen laillisen haltijan lupaa, ylittää lupaan perustuvan oikeutensa tai muuten ilman laillista oikeutta tai luovuttaa maksuvälineen tai maksuvälinelomakkeen toiselle saattaakseen sen ilman laillista oikeutta käytettäväksi. Maksuvälinepetos on rikoslaissa säännelty ja sitä koskevalla säännöksellä on tarkoitus luoda turvaa maksuliikenteen varmuudelle ja turvallisuudelle. Maksuvälinepetoksella on kansainvälinen luonne.

Maksuvälinepetoksesta tuomitaan myös se, joka tilin katteen tai sovitun enimmäisluottorajan ylittäen väärinkäyttää maksuvälinettä, esimerkiksi pankki-, maksu- tai luottokorttia ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa, jollei käyttäjällä ollut maksuvälinettä käyttäessään aikomus viipymättä korvata vahinkoa. Maksuvälinepetos on rangaistavaa myös valmistelun osalta.

Maksuvälinepetoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Maksuvälinepetoksen valmistelusta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Maksuväline käsittää määritelmänä pankki-, maksu- tai luottokortin, shekin tai muun välineen taikka tallenteen, jolla voidaan suorittaa maksuja, tilinostoja tai tilisiirtoja tai jonka käyttäminen on välttämätön edellytys mainittujen suoritusten tekemiseksi. Maksuvälinelomake on painettu maksuvälineeksi täydennettävä lomake, jota ei pidetä yleisön vapaasti saatavissa olevana, tai sillä voidaan myös tarkoittaa sellaista korttia tai korttiaihiota, joka erityisesti soveltuu maksuvälineen valmistamiseen. Esimerkiksi tilisiirtolomake ei ole maksuvälinelomake, sillä sen voidaan katsoa olevan yleisön vapaasti saatavissa. Tosin, on syytä huomata, että tilisiirtolomakkeen käyttäminen voidaan tapauskohtaisesti arvioida maksuvälineen käyttämiseksi, jolloin maksuvälinepetos tulee kysymykseen.

Yhteiskunnan kehittyessä maksuvälinepetokset ovat yleistyneet. Erityisesti tietotekniikan kehittyessä maksuvälinepetoksen sääntelyn muuttaminen tuli ajankohtaiseksi ja kyseeseen. Laki rikoslain muuttamisesta 602/1997 säätelee uusista tämänhetkisistä säädöksistä. Lain piiriin kuuluukin nykyään edellä määritelty laajempi käsite maksuvälineestä, jolloin maksuvälineet eivät aiheuta soveltamisongelmia lain tulkinnassa. Lakiuudistuksessa luovuttiin myös siitä, ettei maksuvälinelomakkeessa tarvitse olla raha- tai rahoituslaitoksen nimeä tai tunnusta, jolloin maksuvälinepetokseen riittää siis vain ettei kyseessä ole yleisesti saatavissa oleva lomake.

Maksuvälinepetoksen tunnusmerkistön täyttyminen

Tapaukset arvostellaan aina yksityiskohtaisesti, mutta jollain tasolla voidaan tiettyjä yleistyksiä tehdä ja poimia näin olennaisia maksuvälinepetoksen elementtejä. Esimerkiksi oikeuskäytännöstä saa melko laajan käsityksen tunnusmerkistön täyttymistä ajatellen ja niistä seikoista, joilla on painoarvoa. Maksuvälinepetoksessa ensinnäkin tavoiteltu hyöty ja aiheutettu vahinko ovat olennaisia elementtejä. Jotta maksuvälinepetoksen normaali muoto tulisi kyseeseen, voidaan ajatella, että tapahtunut vahinko ei ole tällöin mitätön. Maksuvälinepetokseen liittyy usein myös anastus. Maksukortti tai vastaava saattaa olla anastettu henkilöltä. Maksuvälinepetokseen liittyvä anastus puoltaa jossain määrin maksuvälinepetoksen täyttymistä, vaikka ei olisi kyse suuresta rahamäärästä, joka on oikeudettomasti otettu haltuun tai jota on tavoiteltu.

Maksuvälinepetos ei edellytä erehdyttämistä tai erehdystä. Maksuvälinepetosta koskeva säännös onkin ensisijainen petosta koskevaa säännöstä nähden. Laki ei myöskään edellytä onnistumista, vaan pelkkä teon onnistumisen mahdollisuus riittää maksuvälinepetokseen syyllistymiseen ja tunnusmerkistön täyttymiseen. On selvää, että pelkkä onnistumisen mahdollisuus uhkaa maksuliikennettä. Näin ollen riittää siis, että maksukortti ojennetaan esimerkiksi myyjälle liikkeessä asioidessa. Jotta maksuvälinepetoksen tunnusmerkit tässä tilanteessa täyttyisivät, voidaan ottaa huomioon ostosten arvollinen määrä, jotka oli hankittu tai pyritty hankkimaan.

Maksuvälinepetoksen tyyppi

Anastusluontoisessa maksuvälinepetoksessa luvaton käyttö on maksuvälineen käyttämistä ilman laillista omistajan lupaa, sen ylittämistä tai käyttöä kokonaan oikeudettomasti. Olennaista on taloudellisen hyödyn tavoittelu. Tästä on kysymys esimerkiksi silloin, kun anastetulla pankkikortilla nostetaan rahaa luvatta tai pyritään nostamaan rahaa.

Maksuvälinepetos, jossa tilin kate tai sovittu luottoraja ylitetään väärinkäyttäen maksuvälinettä ja siten toiminnalla aiheuttaen taloudellista vahinkoa on toinen tyyppitilanne. Tällaisessä asiakassuhteen väärinkäyttötilanteessa vahinkoa aiheutuu yleensä kortin myöntäneelle taholle, luottolaitokselle. Asiakassuhteen väärinkäytön tilanteissa edellytetään vahingon aiheutumista. Toisaalta, kun tarkoituksena on tekohetkellä viipymättä korvata aiheutettu vahinko, luottorajan ylittäneellä on mahdollisuus vapautua syytteestä. Kuitenkaan kyseinen syytteestä vapautuminen ei voi tulla kyseeseen mikäli henkilö on tiedostanut omat maksuvaikeudet tai muun vaikean taloudellisen tilanteen. Myöskään sillä, että tekijä tulevaisuudessa aikoisi korvata vahingon, ei ole merkitystä maksuvälinepetoksen täyttymisen kannalta. Myös maksuvälineen tai maksuvälinelomakkeen luovutus voidaan katsoa maksuvälinepetokseksi, kun siinä tavoitellaan taloudellista hyötyä.

HE 66/1988

Hallituksen esityksessä on käsitelty tilannetta, joka poikkeaa edellä mainituista maksuvälinepetoksen tyyppitilanteista. Esityksen mukaan tilanteessa, jossa maksuvälineen laillinen omistaja antaa luvan maksuvälineen sopimusehtojen vastaiseen käyttämiseen luovuttamalla omistamansa maksukortin toisen henkilön käyttöön. Siinä tapauksessa, kun edellä kuvattu maksuvälineen käyttö mahdollistaisi huomattavien henkilökohtaisten alennusten tai muiden etujen vastaanottamisen, kyseeseen voisi tulla maksuvälinepetos. Erityisesti, kun tilanteessa tavoitellaan toiselle kuuluvaa oikeudetonta hyötyä.

Maksuvälinepetokseen liittyy siis oikeudettoman taloudellisen hyödyn tai muun edun tavoittelu ja se, että teossa onnistuminen on ollut mahdollista. Lähtökohtana voidaan pitää, että taloudellisen hyödyn määrällä on merkitystä, mutta esimerkiksi muut maksuvälinepetokseen liittyvät rikokset vaikuttanee myös kokonaisarviointiin.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Jos tekohetkellä on ollut tarkoituksena viipymättä korvata aiheutettu vahinko, voi maksuvälinepetoksesta vapautua. 

- Mikäli maksuvälinepetoksen merkit muuten täyttyisivät, mutta tarkoitusperä on ollut esimerkiksi vaivannäön säästäminen, on tekoa vaikea katsoa maksuvälinepetokseksi.

Varoitukset

- Pelkkä onnistumisen mahdollisuus voi syyllistää maksuvälinepetokseen.

- Maksuvälinepetos anastetulla kortilla, vaikka tavoiteltu rahallinen hyöty ei olisi merkittävä, puoltaa maksuvälinepetosta. 

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]