Minilex - Lakipuhelin

Maistraatti ja nimilautakunta nimiviranomaisina


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Tärkeimpiä nimiviranomaisia ovat maistraatti ja nimilautakunta. Niiden rooli ja tehtävät ovat melko erilaisia. Tässä artikkelissa esitellään niitä. Samalla kerrotaan lyhyesti, miten mikin tyypillinen nimenmuutosasia hoidetaan.

Maistraatit ovat valtion paikallishallintoa: Niitä on Suomessa yhdeksän, mutta toimipaikkoja niillä on peräti 39. Maistraatit toimivat nimiasioissa useimmiten rekisteriviranomaisina, eli vain merkitsevät nimet ilman harkintavaltaa. Eräissä nimiasioissa maistraatit kuitenkin käyttävät päätösvaltaa, toki lakiin sidottua.

Maistraatti ottaa vastaan ilmoituksia nimenmuutoksista useissa tilanteissa. Jos puolisot vihitään avioliittoon maistraatissa, se ottaa ilmoituksen siitä, muuttaako toinen tai kumpikin puoliso sukunimeä. Paikalliselle maistraatille ilmoitetaan avioliiton aikaisista ja avioliiton purkautumiseen liittyvistä sukunimen muutoksista.

Myös syntyneen lapsen suku- ja etunimi voidaan ilmoittaa maistraatille. (Toki myös evankelis-luterilaiselle tai ortodoksiselle seurakunnalle voidaan ilmoittaa lapsen nimestä tai vihittävien puolisojen nimenmuutoksesta.) Jos lapsen sukunimeä myöhemmin muutetaan ilmoituksella, esimerkiksi naimisiin menevien vanhempien yhteiseksi sukunimeksi, ilmoitus tehdään paikalliselle maistraatille.

Jokaisen etunimeä voidaan kerran muuttaa ilmoituksella. Myös tämä ilmoitus tehdään paikalliselle maistraatille, eli sille, jonka piirissä henkilöllä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.

Maistraatti on nimiviranomainen myös silloin, kun etu- tai sukunimeä halutaan muuttaa hakemuksella. Hakemusmenettelyä käytetään tilanteissa, joissa laki ei salli ilmoitusmenettelyä; se on jonkin verran hitaampi ja mutkikkaampi. Nimenmuutoshakemuksen voi tehdä mille tahansa maistraatille. Hakemuksen täytyy olla kirjallinen sekä sisältää ehdotus uudeksi nimeksi ja muutoksen perustelut.

Maistraatti pyytää lähtökohtaisesti nimilautakunnan lausunnon hakemuksen johdosta, ellei sitä ole heti hylättävä. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvita eräissä rutiininomaisissa tapauksissa, esimerkiksi kun hakija haluaa ottaa takaisin etu- tai sukunimen, joka hänellä on ollut aikaisemmin.

Nimilautakunta toimii erityisenä asiantuntijaviranomaisena nimilain soveltamisessa. Sen keskeisin tehtävä on antaa lausuntoja nimiasioissa tuomioistuimille tai maistraateille. Se mm. arvioi, onko ehdotettu nimi kotimaisen (suomalaisen, ruotsalaisen tai saamelaisen) nimikäytännön mukainen. Se saa noin 100 lausuntopyyntöä kuukaudessa.

Maistraatti tekee päätöksen hakemusasiassa, tarvittaessa nimilautakunnan lausunnon pyydettyään. Jos se hylkää nimenmuutoshakemuksen, sen täytyy perustella päätös. Sitten hakija voi valittaa maistraatin päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tämän päätöksestä taas voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos se antaa valitusluvan. Niinpä Suomen ylin nimiviranomainen on tavallaan korkein hallinto-oikeus, mutta käytännössä toki maistraatti ratkaisee selvän enemmistön nimiasioista.

Jos haluaa muuttaa etu- tai sukunimeään, tulee ottaa yhteyttä maistraattiin. Usein asia käy päinsä ilmoituksella paikalliseen maistraattiin, toisinaan täytyy tehdä hakemus. Jos hakemusasia ei ole aivan rutiininomainen, maistraatti pyytää asiantuntijalausunnon nimilautakunnalta.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa