- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Eloonjäänyt puoliso eli leski saa pitää vainajan jäämistön jakamattomana hallinnassaan, vaikka ensiksi kuolleelta puolisolta olisi jäänyt elossa oleva rintaperillinen. Tämä tarkoittaa, että leski saa esimerkiksi asua puolisoiden yhteisessä kodissa ja käyttää yhteistä asuntoirtaimista sekä muutenkin hallita jäämistöomaisuutta puolisonsa kuoleman jälkeen. Lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana ei ole riippuvainen esimerkiksi avioliiton kestosta tai siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Leskellä onkin oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan myös tilanteessa, jossa puolisoilla ei avioehtosopimuksen vuoksi ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.
Lesken hallintaoikeuden voi kuitenkin estää vainajan rintaperillisen jakovaatimus taikka vainajan laatima testamentti. Vaikka jompikumpi näistä estäisi lesken jäämistön hallinnan ja jäämistö jaettaisiin, on leskellä silti oikeus hallita jakamattomana puolisoiden yhteistä kotia, ellei hän itse omista kodiksi sopivaa asuntoa. Tähän liittyy myös oikeus hallita jakamattomana puolisoiden yhteiseen kotiin kuulunutta tavanmukaista asuntoirtaimistoa, esimerkiksi huonekaluja. Jos leskellä on asunto esimerkiksi sijoitusasuntona, hän ei saa pitää puolisoiden yhteistä kotia jakamattomana hallinnassaan, vaan hänen tulee muuttaa tähän omistamaansa asuntoon. Edellytyksenä tietysti on, että kyseinen asunto on kodiksi sopiva. Lesken oikeutta hallita tietyin edellytyksin puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämää asuntoa sekä tavanomaista asuntoirtaimistoa kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi.
On hyvä huomata, että pelkkä oikeus hallita jäämistöä jakamattomana ei tee leskestä kuolinpesän osakasta, jos puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana ei toisaalta myöskään vaikuta millään tavalla ensin kuolleen puolison perillisen taikka yleistestamentinsaajan osakkuusasemaan kuolinpesässä.
Leskellä ei ole oikeutta jäämistön hallintaan, jos puolisoiden välillä oli avioero- tai asumuseroasia vireillä perittävän kuollessa tai mikäli puolisot olivat yhdessä tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Tätä oikeutta leskellä ei ole myöskään silloin, jos puolisot oli tuomittu asumuseroon eikä tuomio ollut perittävän kuollessa rauennut. Erityiset asianhaarat voivat kuitenkin johtaa siihen, että leskellä on edellä mainituista tilanteista huolimatta oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan.
Jos leskeksi jäänyt puoliso solmii uuden avioliiton, hän saa edelleen hallita jäämistöä jakamattomana. Lesken uusi avioliitto ei siis lakkauta lesken oikeutta.
Lesken oikeuteen käyttää hallintaoikeuden alaista omaisuutta liittyy joitakin rajoituksia. Leski ei esimerkiksi saa ilman erityistä perustetta luovuttaa omaisuutta tai pantata sitä omasta velastaan. Leskellä ei myöskään ole oikeutta tehdä testamenttia siitä omaisuudesta, jota hän hallitsee jakamattomana.
Leski voi kaikista edellä mainituista seikoista huolimatta myös pätevästi luopua oikeudestaan jäämistön hallintaan. Leski voi ilmaista tahtonsa joko jo ennen puolisonsa kuolemaa tai vasta tämän kuoltua. Leskelle ei tarvitse suorittaa mitään korvausta, jotta luopuminen olisi pätevä. Leski voi näin ollen luopua täysin ilman vastikettakin oikeudestaan pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassa.
Lesken oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan saattaa aiheuttaa ristiriitoja perillisten ja lesken välillä. Joissain tilanteissa perilliset eivät välttämättä haluaisi jättää puolisoiden yhteistä kotia ja asuntoirtamistoa lesken hallintaan. Jos lesken oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan aiheuttaa ristiriitoja ja kiistoja, on parasta kääntyä ammattilaisen puoleen, jotta kiistat saadaan sovittua kaikkien osapuolten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa