- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän ositus eli jäämistöositus tarkoittaa sitä, että puolisoiden omaisuudet selvitetään ja tasataan avioliiton päättyessä toisen puolison kuoleman vuoksi. Osituksen sijaan suoritetaan omaisuuden erottelu, jos aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Jäämistöosituspakkoa ei ole ensiksi kuolleen puolison jälkeen, mutta jokaisella pesän osakkaalla ja leskellä on oikeus sitä vaatia.
Jäämistöosituksen osapuolia ovat eloonjäänyt puoliso eli leski ja kuolinpesän osakkaat, ts. kuolleen puolison oikeudenomistajat. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja/tai yleistestamentin saajat. Osituksessa se, kenen netto-omaisuus on isompi, on velvollinen maksamaan tasinkoa toiselle osapuolelle omaisuuksien tasaamiseksi, koska ns. puolittamisperiaatteen mukaan avio-oikeduen alainen yhteenlaskettu säästö puolitetaan puolisoiden kesken osituksessa. Tosin leski voi vedota ns. tasinkoprivilegiin, jonka nojalla leski voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajille. Tällöin jäämistö koostuu vain perittävälle kuuluneesta omaisuudesta.
Osituksessa saatu saanto on vastikkeeton, koska tasinko ei ole luonteeltaan vastiketta. Vastikkeettomuus vaikuttaa verotukseen. Lisäksi huomioon on otettava se, että ositukseen saattaa tasingon maksun lisäksi kytkeytyä myös muu oikeustoimi, kuten kauppa, jos saanto ylittää tasingon määrän. Osituksessa tapahtuvat muut kuin tasinkosaannot eli saannot, jotka eivät noudata puolittamisperiaattetta, ovat lähes poikkeuksetta veronalaisia varallisuudensiirtoja.
Kuolinpesän osakkaiden osalta sovelletaan verotuksessa tietyin edellytyksin ns. ulkopuolisten varojen periaatetta. Sen mukaan jos kiinteistön tai arvopaperin yhteisomistus osituksessa puretaan niin, että sen saava puoliso luovuttaa toiselle puolisolle jotain muuta pesään kuuluvaa omaisuutta kuin tasingoksi katsottavaa omaisuutta, on saanto veronalainen. Siten luovutuksensaajan ei tule maksaa normaalisti kiinteistön tai arvopaperin luovutuksen yhteydessä maksettavaksi tulevaa varainsiirtoveroa, jos osakas saa sen vastikkeetta pelkästään tasinkonsa suuruuden eli pesään kuuluvien varojen perusteella. Ulkopuolisina varoina ei pidetä sitä, että pesän osakas tai leski ottaa vastatakseen puolisoiden velasta, jos velka oli olemassa jo ennen ositusta. Näin ollen puoliso voi saada esim. asunnon tasinkona, jos hän ottaa omiin nimiinsä siihen kohdistuvan velan. Myöskään pesän ulkopuolisina varoina ei pidetä sitä, että tasingon maksamisessa käytetään erääntynyttä tuomioon, sosiaalilautakunnan vahvistamaan tai puolisoiden väliseen sopimukseen perustuvaa elatusapusuoritusta.
Ulkopuolisista varoista voi olla kyse esimerkiksi, jos jäämistöosituksessa leski luopuu osuudestaan yhteiseen kiinteistöön ja saa korvaukseksi pesän ulkopuolisia varoja niin, että joku perillisistä tai ulkopuolinen ostaa kiinteistön omilla varoillaan. Tällöin leski voi joutua maksamaan luovutusvoittoveroa (ks. esim. KHO 1992/2235) ja ostaja puolestaan varainsiirtoveroa. Jos taas pesän ulkopuolisilla varoilla säilytetään omissa nimissä olevaa omaisuutta, ei synny veroseuraamuksia, koska tällöin ei tapahdu omistusoikeuden siirtoa.
Lisätietoa verotuksesta saat Minilexin aihetta käsittelevistä artikkeleista. Mikäli haluat säästää mahdollisesti kyseeseen tulevista veroista tai ositus kuolinpesässä herättää muita kysymyksiä, älä epäröi ottaa yhteyttä lakimieheen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa