- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesään osallisia henkilöitä kutsutaan kuolinpesän osakkaiksi. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat eli yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Kuolinpesää voi kuvailla sen osakkaiden väliseksi yhteenliittymäksi. Henkilö voi olla kuolinpesän osakas myös tilanteessa, jossa hän ei saa lainkaan omaisuutta myöhemmin toimitettavassa perinnönjaossa.
Kuolinpesän osakas on siis ensinnäkin henkilö, joka on perintöön oikeutettu eli perillinen. Jos ensisijainen perillinen on kuollut, hänen sijaansa kuolinpesän osakkaiksi tulevat hänen sijaantuloperillisensä. Sijaantuloperillisiä ovat esimerkiksi edesmenneiden vanhempiensa lapset.
Jos leskellä ei ole avio-oikeutta perittävän vainajan omaisuuteen, leski ei ole osakkaan asemassa kuolinpesässä, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Jos jommallakummalla puolisoista oli avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, leski on kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen asti. Näin on myös siinä tapauksessa, että leskellä on ollut avio-oikeus ainoastaan osaan ensiksi kuolleen puolison omaisuutta. Jos vain ensiksi kuolleella puolisolla on ollut avio-oikeus lesken omaisuuteen tai koko omaisuuteen, leski on myös kuolinpesän osakas. Näin ainoastaan tilanteissa, joissa avio-oikeus on täysin poissuljettu, ei leski ole kuolinpesän osakas.
Leski on perittävän perillinen tilanteissa, joissa perittävältä ei jäänyt rintaperillistä. On huomattava, että leski ei ole kuolinpesän osakas vain sillä perusteella, että hänellä on oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan.
Jos perittävä on ollut naimisissa ja hänellä ei ole rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen leskensä on yksin kuolinpesän osakas. Tällöin ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset, eli esimerkiksi hänen vanhempansa ja sisaruksensa, ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä, mutta vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Toisin sanoen, ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten perintöoikeuden toteuttaminen on lykätty lesken kuolemaan saakka. Jako voidaan tosin lesken vaatimuksesta toimittaa jo hänen eläessään, mikä johtaa siihen, että toissijaiset perilliset eivät ole enää lesken kuoltua tämän kuolinpesän osakkaita.
Vaikka perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan oikeus olisi riidanalainen, hänet katsotaan silti kuolinpesän osakkaaksi.
Mikäli perinnön tai testamentin saaja on oikeutettu perintöön tai testamenttiin perustuvaan oikeuteen vasta ensisijaisen saajan kuoltua, hän on osakas vasta ensisijaissaajan kuolinpesässä.
Perillinen voi menettää asemansa kuolinpesän osakkaana, jos hän luopuu kokonaan perinnöstä. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että jos perinnöstä luopujana on perittävän rintaperillinen, hän saa kuitenkin lakiosansa, jos hän ei ole saanut siitä kohtuullista vastiketta tai jos hänen puolisolleen testamentin tai jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla ei tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.
Perittävällä ei ole oikeutta sulkea testamentilla pois lakiin perustuvaa osakasasemaa. Näin ollen perittävä ei voi pääsääntöisesti sulkea esimerkiksi lastaan pois kuolinpesästä, vaikka hän haluaisikin näin tehdä, sillä rintaperillisellä on lakiin perustuva osakasasema kuolinpesässä.
Jos erityistä kuolinpesän hallintoa ei ole järjestetty, osakkaiden tulee hallita pesää yhdessä sen selvittämiseksi. Tällöin he toimivat pesän edustajina kolmatta henkilöä vastaan ja voivat esiintyä kantajan ja vastaajan roolissa pesää koskevissa toimenpiteissä. Pääsääntöisesti kaikkien osakkaiden tulee toimia yhdessä ja yhteisellä suostumuksella. Jos jokin toimenpide on kiireellinen, se tosin voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakkaiden suostumusta ole ehditty hankkia. Osakas voi myös ajaa pesää koskevaa kannetta ja saada tällöin korvausta kuluistaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi tai pesän varat riittävät korvauksen suorittamiseen. Muut osakkaat on kannetta käsiteltäessä haastettava kuultaviksi.
Kuolinpesän osakkuuteen liittyvät tilanteet saattavat olla monimutkaisia. Mikäli kuolinpesän osakkuuteen liittyvät kysymykset askarruttavat, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.
Yhteenveto
- Kuolinpesän osakkaat ovat perintöön oikeutettuja henkilöitä eli perillisiä.
- Osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen eli yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso.
- Jos ensisijainen perillinen on kuollut, hänen sijaansa tulee hänen sijaantuloperillisensä, eli esimerkiksi lapsensa.
- Ainoastaan tilanteissa, joissa avio-oikeus on täysin poissuljettu, ei leski ole kuolinpesän osakas.
- Leski on perittävän perillinen jos perittävältä ei jäänyt yhtään rintaperillistä.
- Jos perittävä on ollut naimisissa ja hänellä ei ole rintaperillisiä eikä testamenttia, hänen leskensä on yksin kuolinpesän osakas. Tällöin kuolleen puolison toissijaisten perillisten perintöoikeuden toteuttaminen on lykätty lesken kuolemaan saakka.
- Perittävällä ei ole oikeutta sulkea testamentilla pois lakiin perustuvaa osakasasemaa.
Summary in English
- The co-owners of an estate are individuals who are entitled to inherit, that is, heirs.
- The co-owners include heirs, beneficiaries of a general will, and the living spouse.
- If the primary heir has passed away, their substitute heir, such as their child, will take their place.
- Only in situations where the widow's right to the inheritor's property is completely excluded, the widow is not a partner in the estate.
- The living spouse is an heir of the deceased if the deceased did not leave any natural heirs.
- If the deceased was married and had no natural heirs or will, their spouse is the sole owner of the estate. In this case, the inheritance rights of the deceased spouse's secondary heirs are postponed until the spouse's death.
- The deceased does not have the right to use their will to exclude the inheritance rights that are based on law.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Voiko vanhempani sulkea minut testamentilla pois perinnöstä?
Perittävällä ei ole oikeutta sulkea testamentilla pois lakiin perustuvaa osakasasemaa. Tämän vuoksi perittävä ei yleensä voi sulkea esimerkiksi lastaan pois kuolinpesästä, vaikka hän niin haluaisi, koska rintaperillisellä on lakiin perustuva osakasasema kuolinpesässä.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Mikäli kuolinpesän hallintoa ei ole erikseen järjestetty, pesän osakkaiden tulee hallita sitä yhdessä sen selvittämiseksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa