- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssilaissa on säädetty siitä, kenelle tuomioistuimen on ilmoitettava konkurssiin asettamista koskevassa asiassa antamastaan päätöksestä. Konkurssihakemukseen annetusta päätöksestä on ilmoitettava velalliselle ja sille velkojalle, joka on tehnyt kyseisen konkurssihakemuksen. Lisäksi tuomioistuimen on ilmoitettava päätöksestään myös niille velkojille, joita on kuultu konkurssihakemuksen käsittelyn yhteydessä. Ilmoitus on tehtävä huolimatta siitä, onko konkurssihakemus hyväksytty tai hylätty. Konkurssihakemuksesta on ilmoitettava tarkoitukseen soveltuvalla tavalla ja käytännössä tiedoksianto tulee toimittaa perille mahdollisimman nopeasti. Jos konkurssimenettelyn edetessä ilmaantuu uusia velkojia, tulee näillekin velkojille tehdä ilmoitus konkurssin alkamisesta viipymättä.
Postitse tapahtuvaa tiedoksiantoa ei lain perustelujen mukaan voi yleensä pitää tarkoitukseen soveltuvana tapana. Perustelujen mukaan velalliselle ilmoitus konkurssin alkamisesta tulisi tehdä henkilökohtaisesti tai puhelimitse, minkä lisäksi päätös tulisi tämän jälkeen lähettää viipymättä vielä postitse tai telekopiona. Jos nämä tavat eivät kuitenkaan ole mahdollisia, tulee viipymättä ilmoittaa velalliselle sähköpostitse konkurssin alkamisesta.
Jos velallinen asetetaan konkurssiin konkurssihakemuksen perusteella, tuomioistuimen on ilmoitettava tästä myös määräämälleen pesänhoitajalle. Pesänhoitajalle on tässä tapauksessa toimitettava ilmoitus konkurssin alkamisesta viipymättä. Pesänhoitajan tulee viipymättä tehdä ilmoitus konkurssin alkamiselle usealle eri taholle riippuen esimerkiksi siitä, mitä yritystoimintaa velallinen harjoittaa.
Velkojille ja velalliselle lähetettyjen ilmoitusten lisäksi silloin, kun velallinen asetetaan hakemuksen johdosta konkurssiin, on tuomioistuimen kuulutettava konkurssiin asettamisesta virallisessa lehdessä sen mukaan kuin oikeusministeriön asetuksessa tarkemmin säädetään. Pesänhoitajan on annettava kaikille tunnetuille velkojille ilmoitus tästä kuulutuksesta. Pesänhoitajalla on velvollisuus ilmoittaa konkurssiin asettamisesta myös eräille muille oikeusministeriön asetuksessa luetelluille tahoille.
Oikeusministeriön asetus sisältää pesänhoitajan ilmoitusvelvollisuuden usealle taholle. Näitä ovat muun muassa velallisen asuin- ja kotipaikan sekä velallisen omistaman kiinteistön sijaintipaikan ulosottoviranomaiselle; asianomaiselle palkkaturvaviranomaiselle; ilma-alusrekisteriin, jos konkurssipesään kuuluu alusrekisteriin tai alusrakennusrekisteriin merkitty alus tai esimerkiksi arvo-osuusrekisteriin, jos konkurssipesään kuuluu arvo-osuus. Pesänhoitajan ilmoitusvelvollisuus on tapauskohtainen, ja koska jokainen konkurssipesä sekä konkurssimenettely on erilainen, muuttuu pesänhoitajan ilmoitusvelvollisuus myös sen mukana.
Lopuksi on huomattava myös, että jos velkojalla on kotipaikka tai asuinpaikka, taikka sääntömääräinen kotipaikka jossakin toisessa Euroopan unioniin kuuluvassa jäsenvaltiossa, tulee pesänhoitajan huolehtia myös siitä, että ilmoitus konkurssin alkamisesta tehdään myös tällaiselle velkojalle.
Konkurssiin asettamisesta tai muusta konkurssiin liittyvästä voi kysyä lisää tietoa soittamalla Minilexin lakipuhelimeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa