Minilex - Lakipuhelin

Ilmoitusvelvollisuus ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Yleensä rikosasioiden selvittely lähtee liikkeelle rikoksen uhrin itsensä tekemän tai poliisin tekemiin havaintoihinsa perustuneen rikosilmoituksen kirjaamisesta. Varsinkin kun lapsi on itse hyvin nuori, hän ei itse pysty tekemään ilmoitusta rikoksesta. Lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa epäilyt hyväksikäytöstä heräävätkin yleensä lapselle läheisten aikuisten keskuudessa. Laki asettaakin tietyille henkilöille erityisen ilmoitusvelvollisuuden, jos he epäilevät lapsen joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Lain mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, poliisitoimen, nuorisotoimen, palo- ja pelastusviranomaisen, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhteisön, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän sekä sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajan on tehtävä ilmoitus poliisille, jos hän epäilee lapsen joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Ilmoitusvelvollisuus on säädetty myös kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotto- ja järjestelykeskuksille, hätäkeskuksille ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavien yksiköiden palveluksessa oleville. Myös tulli, rajavartiolaitos ja ulosottoviranomainen ovat ilmoitusvelvollisuuden alaisia. Ilmoitusvelvollisuus koskee paitsi varsinaisia työntekijöitä, myös luottamustoimessa olevia, itsenäisiä ammatinharjoittajia tai muutoin palvelussuhteessa olevia. Kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat ilmoitusvelvollisia palvelussuhteesta ja työnantajasta riippumatta. Ilmoitusvelvollisuus on täytettävä mahdollisesta salassapitovelvollisuudesta huolimatta. Kun kyseessä on lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily, ilmoitus on tehtävä nimenomaan suoraan poliisille. Pelkkä lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaiselle ei tässä tapauksessa ole riittävä.

Ilmoituksen tekemisen kynnys ylittyy silloin, kun henkilöllä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapsen joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Varmuutta tai suurta todennäköisyyttä siitä, että rikos on tapahtunut ei siis tarvita. Rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva henkilö päätyy omien havaintojensa perusteella tähän tulokseen tai kun lapsi itse kertoo rikokseen viittaavista tapahtumista. Seksuaalirikoksesta on voinut myös jäädä fyysisiä jälkiä tai vammoja. Pitkälle vietyihin tulkintoihin, huhuihin tai kuulopuheisiin on sen sijaan syytä suhtautua varauksella. Aiheettomasta ilmoituksesta voi olla vakavia seurauksia epäillylle itselleen, lapselle ja heidän lähipiirilleen. Jos ilmoittaja on epävarma siitä, ovatko perusteet riittäviä, hänen kannattaa ensin konsultoida poliisia asianomaisten nimiä mainitsematta. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen on rangaistava teko, josta voi aiheutua rikosoikeudellisia seuraamuksia.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]