- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yleisessä tietosuoja-asetuksessa henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikenlaisia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Luonnollinen henkilö tarkoittaa elävää ihmistä. Henkilö on tunnistettavissa ensinnäkin tunnistetietojen perusteella. Tunnistetietoja ovat esimerkiksi nimi, sijaintitieto, henkilötunnus tai verkkotunnistetieto.
Toiseksi henkilö on tunnistettavissa, jos hänet voidaan tunnistaa jonkin hänelle tunnusomaisen piirteen perusteella. Tunnusomaiset piirteet voivat olla fyysisiä, geneettisiä, psyykkisiä, taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia tekijöitä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi potilastiedot, henkilön vanhempien perinnöllisiä sairauksia koskevat tiedot ja lemmikin eläinlääkäritiedot.
Tunnistaminen voi tapahtua joko suoraan tai epäsuorasti. Henkilö voidaan tunnistaa suoraan esimerkiksi nimen tai henkilötunnuksen perusteella. Myös auton rekisterinumeroa täytynee Suomessa pitää henkilötietona, koska omistaja voidaan melko helposti selvittää ajoneuvorekisteristä. Samoin tietokoneen IP-osoite on useimmiten henkilötieto, koska ellei kyseinen tietokone ole yleisessä käytössä, sitä käyttää sen omistaja tai perheenjäsen.
Epäsuora tunnistaminen tarkoittaa, että henkilö tunnistetaan yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon. Epäsuorasti henkilö voidaan tunnistaa merkinnöistä, jotka kuvaavat esimerkiksi hänen asuinpaikkaansa, perhettään, työtään tai harrastuksiaan. Esimerkiksi kuvauksesta ”perheetön kukkakauppias pikkukaupungista K” voidaan välillisesti tunnistaa henkilö. Yleensä kriteerinä pidetään sitä, voiko rekisterinpitäjä tai muu taho kohtuullisella selvitystyöllä tunnistaa henkilön. Henkilötiedon käsite on siis lähtökohtaisesti laaja.
Henkilötietoja suojataan riippumatta siitä, missä muodossa tietoja säilytetään tai mitä tekniikkaa tietojen säilytyksessä käytetään. Tiedot voivat olla esimerkiksi tekstinä tietokoneen tiedostossa, muussa sähköisessä muodossa tai paperilla. Samoin suojataan kuvaa, äänitallennetta, videonauhaa, sormenjälkeä tai muuta biologista näytettä. Puhe, jota ei tallenneta mitenkään, ei ole henkilötieto. Kuitenkaan tietosuoja ei käytännössä siihen kaadu, sillä vaitiolovelvollisuus kieltää henkilötietojen käsittelijöitä puhumasta niistä.
Henkilötietoja eivät sen sijaan ole esimerkiksi yrityksen rekisteritunnus tai yleinen sähköpostiosoite, sillä nämä tiedot eivät ole yhdistettävissä luonnolliseen henkilöön. Henkilötietoja eivät myöskään ole anonymisoidut tiedot. Anonymisoimalla henkilötietoja käsitellään niin, että niistä ei voida enää tunnistaa yksittäistä henkilöä. Siten on mahdollista käsitellä suuriakin, sinänsä yksilöitä koskevia, tietomassoja ilman tietosuojarajoitteita, mikäli tiedot on tehokkaasti tehty anonyymeiksi.
Sitä, miten suuren joukon on kyettävä tieto liittämään johonkin henkilöön, ei ole määritelty. Kyse ei ole henkilötiedosta, jos vain perhepiiri voi tunnistaa henkilön. Tulkinnan muodostuessa riitakysymykseksi lähtökohta on selvä: tulkinta on tehtävä sen eduksi, jota koskevista tiedoista on kyse. Jos henkilön voi tunnistaa esimerkiksi koko kyläyhteisö tai laaja työyhteisö, kyse on henkilötiedoista.
Lisäksi ongelma on, pidetäänkö henkilötietona tietoa, joka koskee vainajaa, syntymätöntä lasta tai pienyritystä. Kysymykseen ei liene yksiselitteistä vastausta. Se on kuitenkin selvää, että terveystietojen salassapito ei lakkaa kuolemaan, vaan jatkuu jonkin aikaa. Välittömästi vainajaa koskeva tieto voi myös olla elävän ihmisen välillinen henkilötieto. Esimerkiksi tieto vainajan harvinaisesta perinnöllisestä sairaudesta paljastaa melkoisesti hänen lapsestaan. Samoin tietoja syntymättömän lapsen terveydestä suojataan jo äidin henkilötietojen suojan vuoksi. Tieto pienen yrityksen taloudesta ja toiminnasta voi olla sen omistajan henkilötieto.
Henkilötieto on laaja, vaikea ja tulkinnanvarainen käsite. Kuitenkin voidaan tiivistää, että se on mitä hyvänsä informaatiota, jonka perusteella tietty henkilö, perheenjäsen tai samassa taloudessa asuva on ulkopuolisten tunnistettavissa. Rajatapauksissa käsitettä tulkitaan suojattavan henkilön eduksi. Epäselvässä tilanteessa asiasta voi kysyä esimerkiksi asiantuntevalta lakimieheltä tai tietosuojavaltuutetulta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa