Kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta tulee järjestää perunkirjoitus. Perunkirjoituksen perusteella tehdään perukirja, jossa luetteloidaan kaikki vainajan omaisuus. Myös ennakkoperintö otetaan huomioon perukirjassa lisäämällä ennakkoperintö pesän varoihin. Ennakkoperintö tarkoittaa lahjaa, jonka perittävä on eläessään antanut rintaperilliselleen tai muulle perilliselleen. Rintaperillinen on perittävän jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa eli esimerkiksi tämän lapsi. Myös adoptiolapset rinnastetaan rintaperillisiin. Ennakkoperintö on jäämistöoikeudellisesti tärkeä käsite, sillä se vaikuttaa perintöosan ja lakiosan suuruuteen perintöä jaettaessa. Perukirja puolestaan on perunkirjoitustilaisuudessa laadittava asiakirja, joka sisältää osakasluettelon sekä omaisuusluettelon vainajan varoista ja veloista. Ennakkoperinnön saaja saa perinnönjaossa muita perillisiä pienemmän perinnön, koska hän on saanut osan perinnöstä jo ennakkoperintönä.

Mikä on ennakkoperintö?

Ennakkoperintö on sellainen lahja, minkä perittävä on eläessään antanut. Rintaperillisille annettua ennakkoperintöä koskee ennakkoperintöolettama. Ennakkoperintöolettaman mukaan rintaperilliselle annettu lahja on ennakkoperintöä, jollei lahjanantaja ole muuta määrännyt tai jollei olosuhteista voida muuta olettaa. Rintaperillisiä ovat perinnönjättäjän lapset ja lapsenlapset. Rintaperilliseen rinnastetaan myös ottolapset ja heidän lapsensa. Ennakkoperintö vähennetään rintaperillisen perinnöstä perinnönjaon yhteydessä. Ennakkoperinnön tarkoituksena on saattaa perilliset mahdollisimman tasapuoliseen asemaan. Ajatellaan, että on oikeudenmukaista, että kaikki rintaperilliset saavat lopulta saman verran perintöä vanhemmiltaan. Jos kuitenkin voidaan näyttää, että perittävällä on ollut suosimistarkoitus, kumoutuu olettama pois.

Ennakkoperintöolettama ei koske sellaisia lahjoja, joita perillinen on antanut muille kuin rintaperillisille. Tästä syystä muulle kuin rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi vain, jos lahja on annettaessa määritelty ennakkoperinnöksi tai olosuhteista voidaan olettaa näin tarkoitetun. Mikäli siis haluat antaa ennakkoperintöä muulle kuin rintaperillisille, tulee tästä ottaa määräys esimerkiksi lahjakirjaan. 

Jos perittävä haluaa, ettei hänen rintaperilliselleen antama lahja ole ennakkoperintöä, tulee tästä ottaa määräys lahjakirjaan. Tätä määräystä on kuitenkin mahdollista myöhemmin muuttaa. Korkeimmassa oikeudessa käsiteltiin tapausta, jossa perittävä oli lahjakirjassa määrännyt, ettei perillisen saamaa kiinteistön lahjaa ollut vähennettävä saajan perintöosuudesta perittävän kuoleman jälkeen. Myöhemmin perittävä oli kuitenkin tehnyt testamentin, jossa oli todennut, että perillinen oli saanut lakiosansa edellä mainitun lahjan saannin kautta. Korkein oikeus katsoi, että perittävä oli saanut muuttaa lahjakirjan määräystä myöhemmin tekemällään testamentilla. Näin ollen lahjana saatu kiinteistö katsottiin ennakkoperinnöksi (KKO 1996:30).

Ennakkoperinnöksi katsotaan myös lahjanluonteiset luovutukset. Jos perittävä on esimerkiksi myynyt lapselleen omaisuuttaan alihintaan, katsotaan tämä ennakkoperinnöksi. Jos kauppahinta on yli 75 % omaisuuden käyvästä arvosta, ei kauppaa katsota alihintaiseksi. 

Sellaisia kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet isälle tai äidille lapsen elättämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta, ei vähennetä lapsen perinnöstä. Kuitenkin silloin, kun lapsen koulutukseen on laitettu perheen oloihin nähden huomattavat kustannukset, voidaan niitä vähentää lapsen perinnöstä. Vähennyksen määrän tulee olla olosuhteisiin nähden kohtuullinen. 

Perittävä voi myös määrätä, että rintaperillisen elatukseen, kasvatukseen tai koulutukseen menneet erityiset kustannukset on vähennettävä perillisen perinnöstä. Tällaista määräystä on noudatettava, vaikka se rajoittaisi perillisen lakiosaa. Määräystä kuitenkin noudatetaan vain silloin, kun vähennys katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi. Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon rintaperillisellä on oikeus esimerkiksi testamentista huolimatta. Jos lapsia on yksi, on hänen lakiosansa ½ koko perinnöstä. Puolet omaisuudestaan perittävä on voinut testamentata toisaalle.

Lahja vai ennakkoperintö?

Kun ennakkoperintöä halutaan antaa muille kuin rintaperillisille, tulee siitä kirjoittaa määräys lahjakirjaan. Lahjakirjassa tulee siis ilmoittaa, että kyseessä on ennakkoperintö. 

Kun rintaperillisille annettaan lahja, katsotaan se lähtökohtaisesti aina ennakkoperinnöksi. Kyse on edellä mainitusta ennakkoperintöolettamasta. 

Rintaperilliselle annettua lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi, jos: 

• perittävä on antanut kaikille lapsilleen samanarvoisen lahjan.
• perittävä on antanut lahjan ainoalle lapselleen.
• lahjanantaja on määrännyt, ettei kyseessä ole ennakkoperintö
• lahja on olosuhteisiin nähden tavanomainen.

Lahja katsotaan tavanomaiseksi silloin, kun sen arvo ei ole epäsuhteessa lahjanantajan oloihin nähden. Varakkaampi lahjanantaja voi siis antaa tavanomaisena lahjana arvokkaamman lahjan kuin vähemmän varakas henkilö. Jos rintaperilliselle annettua lahjaa ei haluta katsottavan ennakkoperinnöksi, tulee siitä ottaa mainita lahjakirjaan. 

Perukirja ja perunkirjoitus

Henkilön kuollessa häneltä jäävää omaisuutta ja velkoja kutsutaan kuolinpesäksi. Kuolinpesää edustavat perinnönjakoon saakka kuolinpesän osakkaat. Kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta tulee järjestää perunkirjoitus. Perunkirjoituksessa selvitetään mitä varoja ja velkoja kuolinpesässä on sekä ketkä ovat perillisiä tai testamentinsaajia. 

Kuolinpesän ilmoitusvelvollisuus on sillä, kuka hoitaa pesän omaisuutta tai muuten on sen tilaan parhaiten perehtynyt. Usein tämä henkilö on vainajan leski. Kuolinpesän osakkaan ja lesken tulee antaa kysyttäessä tietoja perunkirjoitusta varten. Pesän ilmoittajan tulee vakuuttaa, että hänen antamasta tiedot ovat oikeita, eikä hän ole tahallaan jättänyt mitään ilmoittamatta. Jos joku perunkirjoituksessa tahallaan salaa tai valehtelee jotain, voidaan hänet tuomita sakkoihin tai joka kahden vuoden vankeuteen. Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, täytyy kuukauden kuluessa laatia täydennys- tai oikaisukirja. 

Perunkirjoituksen lopputuloksena syntyy perukirja vainajan varoista ja veloista. Perukirjassa luetteloidaan vainajan koko omaisuus. Jos vainajalla on elossa oleva puoliso, tulee myös puolison varat ja velat merkitä perukirjaan. Perukirjassa tulee mainita myös ennakkoperintö ja muu pesään kuulumaton omaisuus, joka tulee ottaa huomioon perillisten lakiosien suuruuksia määrättäessä. Perukirjan kopio tulee toimittaa verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perukirja täytyy tehdä, vaikka vainajalta ei olisi jäänyt omaisuutta laisinkaan. 

Ennakkoperinnön huomioiminen perunkirjoituksessa

Perunkirjoituksessa otetaan siis huomioon vainajan antamat ennakkoperinnöt. Näiden ennakkoperintöjen laskennallinen arvo lisätään kuolinpesän varoihin. Näin ollen ennakkoperinnöt vaikuttavat rintaperillisten lakiosien suuruuteen. Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon rintaperillisellä on oikeus esimerkiksi testamentista huolimatta. Jos lapsia on yksi, on hänen lakiosansa ½ koko perinnöstä. Ennakkoperinnön saajan tulee ilmoittaa ennakkoperinnöstään sekä kuolinpesän osakkaille ja verottajalle. Perukirjassa tulee olla maininta annetuista ennakkoperinnöistä. Lisäksi ennakkoperinnön saajan tulee tehdä asiasta lahjaveroilmoitus verottajalle.

Jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, vähennetään sen arvo ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä. Jos koko arvoa ei voida vähentää tästä osuudesta, vähennetään loppuosa toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä. Avio-oikeuden alainen omaisuus on sellaista omaisuutta, johon toisella puolisolla on oikeus. Avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan rajoittaa esimerkiksi avioehtosopimuksella.

Ennakkoperinnön arvoksi katsotaan pääsääntöisesti se arvo, mikä lahjalla lahjan antohetkellä oli. Korkeimman oikeuden mukaan tästä pääsäännöstä ei ole ollut tarvetta poiketa esimerkiksi silloin, kun perittävä ei ollut ilmaissut muunlaista tahtoaan, eikä muutoinkaan ollut aihetta pääsäännöstä poikkeamiseen (KKO 2010:27). 

Esimerkki ennakkoperinnön vaikutuksesta perinnönjakoon

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa perittävällä on kolme rintaperillistä A, B ja C. Kuolinpesän varat ovat 110 000 euroa. A on saanut aiemmin ennakkoperintönä 10 000 euroa. Ennakkoperinnön laskennallinen arvo lisätään kuolinpesän varoihin. Näin ollen kuolinpesän laskennallinen arvo on 120 000 euroa. 

Koska rintaperillisiä on kolme, on heidän jokaisen lakiosa 1/6 perinnöstä. Tässä tapauksessa jokaisen lakiosa on 20 000 euroa. Koska A on saanut jo ennakkoperintönä 10 000 euroa, saa hän perinnönjaossa enää 10 000 euroa. Koska B ja C eivät ole saaneet ennakkoperintöä, saavat he perinnönjaossa 20 000 euroa. 

Lakiosan täydennys

Joskus tilanne voi kuitenkin olla se, että perittävä on antanut niin suuria ennakkoperintöjä, ettei rintaperilliset saa perinnönjaossa lakiosaansa vastaavaa määrää. Tällöin ennakkoperinnön saanut voi joutua korvaamaan osan saamastaan lahjasta, jos kaikki lakiosaan oikeutetut eivät muutoin saa lakiosiaan. 

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa kuolinpesällä on jaettavia varoja 2 000 euroa ja rintaperillisiä on kaksi. Toinen rintaperillisistä on saanut ennakkoperintönä 10 000 euron lahjoituksen. Jäämistön laskennalliseksi arvoksi katsotaan tuolloin 12 000 euroa.

Perittävä saa määrätä omaisuutensa toisesta puolikkaasta vapaasti. Omaisuuden toinen puolikas kuuluu hänen rintaperillisilleen. Näin ollen molemmat rintaperilliset ovat oikeutettuja lakiosana ¼ osaan perinnöstä eli 3 000 euroon. Toinen rintaperillisistä on saanut lakiosansa jo ennakkoperinnön kautta. Sen sijaan kuolinpesän varat eivät riitä korvaamaan toisen perillisen lakiosaa eli 3 000 euroa. Tästä syystä ennakkoperinnön saanut perillinen on velvollinen korvaamaan toiselle perilliselle lakiosan täydennyksenä 1 000 euroa. Ennakkoperinnön saava joutuu siis korvaamaan lakiosaperilliselle lakiosantäydennyksenä sen määrän, mikä lakiosasta on jäänyt uupumaan. Jos ennakkoperinnön saanut on rintaperillinen, on hänellä itselläänkin oikeus lakiosaan. Tällöin hän saa pitää sen, mikä hänen lakiosaansa varten vaaditaan. Jos ennakkoperinnön saaja on hukannut saamaansa ennakkoperintöä, tulee hänen suorittaa lakiosan täydennystä vain jäljelle jääneen omaisuuden arvosta. 

Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tietää perittävän kuolemasta ja suosiolahjasta. Kanne on kuitenkin nostettava viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. 

Lahjan ja ennakkoperinnön verotus

Ennakkoperintö katsotaan lahjaksi ja tästä syystä ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa. Lahjaveron määrä kasvaa lahjan arvon kasvaessa. Ennakkoperintö tai lahja on verovapaa, kun kolmen vuoden aikana annettujen ennakkoperintöjen tai lahjojen arvo on enintään 4999 euroa. Ennakkoperintöä voi siis antaa verovapaasti kolmen vuoden välein enintään 4999 euron edestä. Kun ennakkoperintö tai lahja on verovapaa, ei siitä tarvitse maksaa lahjaveroa. Lahjavero maksetaan heti lahjan saatua, ei vasta lahjanantajan kuoltua. 

Ennakkoperintö vaikuttaa lahjanantajan perinnönjakoon ja tätä kautta perintöverotukseen. Kun perinnönjako suoritetaan, lisätään ennakkoperinnön arvo kuolinpesän varoihin. Tämä summa jaetaan tasan kaikille perillisille ja näistä osuuksista määrätään perilliselle maksettavaksi tuleva perintövero. Koska perintöverotus on progressiivista, kasvaa perintöveron määrä sitä mukaa, kun perittävän omaisuuden arvo kasvaa. Tästä syystä ennakkoperintö voi nostaa perintöveroa. Jos perittävälle annettuun lahjakirjaan on otettu maininta siitä, ettei kyse ole ennakkoperinnöstä, ei aiemmin annettu lahja vaikuta perintöverotuksen määrään.

Ennakkoperintöä saaneen perintöverosta vähennetään kuitenkin ennakkoperinnöstä aiemmin maksettu lahjavero. Ennakkoperinnöstä voidaan siis joutua maksamaan veroa ensin lahjansaantihetkellä (lahjavero) ja myöhemmin perittävän kuoltua (perintövero).

Perintöveroa ei tarvitse maksaa, jos perittävää omaisuutta on vähän. Esimerkiksi lasten ei tarvitse maksaa perintöveroa silloin, kun perittävä omaisuus on alle 20 000 euron arvoista. Vaikka perintöveroa ei jouduttaisi maksamaan, ei aiemmin maksettuja lahjaveroja kuitenkaan palauteta takaisin. Jos ennakkoperinnön arvoa ei voida kokonaisuudessaan vähentää saajan perintöosasta, tulee vähennyksen olla niin suuri kuin mahdollista. 

Yhteenveto

• Rintaperillisille annettua ennakkoperintöä koskee ennakkoperintöolettama.
• Perinnönjättäjän rintaperillisiä ovat hänen lapset ja lapsenlapset. Myös mahdolliset ottolapset ja heidän lapsensa ovat rintaperillisiä.
• Vainajalta jäävää omaisuutta ja velkoja kutsutaan kuolinpesäksi.
• Kolme kuukauden sisällä henkilön kuolemasta tulee järjestää perunkirjoitus.
• Kuolinpesän ilmoitusvelvollisuus on sillä, kuka hoitaa pesän omaisuutta tai muuten on sen tilaan parhaiten perehtynyt, usein vainajan leski.
• Ennakkoperinnön saajan tulee ilmoittaa ennakkoperinnöstään kuolinpesän osakkaille ja verottajalle. 
• Jos joku perunkirjoituksessa tahallaan salaa tai valehtelee jotain, voidaan hänet tuomita sakkoihin tai jopa kahden vuoden vankeuteen.
• Perunkirjoituksen perusteella tehdään perukirja, jossa luetteloidaan vainajan omaisuus.
• Ennakkoperinnöt huomioidaan perukirjassa siten, että ne lisätään pesän varoihin.
• Perukirjassa tulee mainita ennakkoperintö, sekä muu pesään kuulumaton omaisuus, joka voi vaikuttaa perillisten lakiosien suuruuksiin.
• Perukirjan kopio tulee toimittaa verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta 

Summary in English

• Preheritance given to descendants is subject to the presumption of preheritance.
• The testator's descendants are his children and grandchildren. Potential adopted children and their children are also descendants.
• The property and debts left by the deceased are called the estate inventory.
• The estate inventory must be made within three months of the deceased’s passing.
• The one who takes care of the estate's assets or is otherwise most familiar with its condition, often the deceased's widow, has the obligation to notify the estate inventory.
• The recipient of the preheritance must notify the shareholders of the estate and the taxman of their preheritance.
•  If someone deliberately conceals or lies about something in the estate inventory, they can be fined or sentenced up to two years in prison.
• Based on the estate inventory, a deed of estate inventory is drawn up listing the deceased's property.
• Preheritance is taken into account in the deed of estate inventory,  so that they are added to the estate's assets.
• Preheritance, as well as other property not belonging to the estate, which may affect the amounts of the legal shares of the heirs, must be mentioned in the deed of estate inventory.
• A copy of the deed of estate inventory must be submitted to the tax authority within one month of the estate inventory.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Kenen tulee ilmoittaa ennakkoperinnöstä perunkirjoituksessa? 

Ennakkoperinnön saajan tulee ilmoittaa ennakkoperinnöstään. Ilmoitus tulee tehdä sekä kuolinpesän osakkaille että verottajalle. Jos joku tahallaan salaa tai valehtelee perunkirjoituksessa jotain, voidaan hänet tuomita sakkoihin tai jopa kahden vuoden vankeuteen.

2. Otetaanko ennakkoperintö huomioon perukirjassa? 

Kyllä, ennakkoperinnöt otetaan huomioon perunkirjoituksessa. Ennakkoperintöjen laskennalliset määrät lisätään kuolinpesän varoihin. Tämän jälkeen lasketaan jokaisen rintaperillisen lakiosa. Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon rintaperillisellä on oikeus esimerkiksi testamentista huolimatta. Kun lapsia on kaksi, on heidän lakiosansa 1/4 koko perinnöstä. Ennakkoperinnön määrä siis kasvattaa jokaisen lakiosan arvoa. Ennakkoperinnön saaja saa perinnön jaossa pienemmän perinnön kuin muut perilliset, koska hänen katsotaan saaneen osa perinnöstä jo ennakkoperinnön kautta. 

3. Molemmat vanhempani ovat kuolleet, eikä minulle ja veljelleni jäänyt perintöä ollenkaan. Veljeni on saanut vanhemmiltani kymmenien tuhansien edestä ennakkoperintöä, voidaanko tämä ottaa perunkirjoituksessa huomioon? 

Kyllä, veljesi saamat ennakkoperinnöt voidaan ottaa perunkirjoituksessa huomioon. Ennakkoperintöjen laskennallinen arvo lisätään kuolinpesän varoihin. Jos kuolinpesän varat ovat 0 euroa ja ennakkoperintöä on annettu esimerkiksi 20 000 euroa, on pesän laskennallinen arvo 20 000 euroa. Tällöin sinun ja veljesi lakiosat ovat ¼ pesän arvosta, eli 5 000 euroa. Koska pesässä ei ole varoja, joilla korvata sinulle lakiosan määrä, joutuu veljesi todennäköisesti maksamaan sinulle lakiosan täydennyksenä 5 000 euroa. Ennakkoperinnön saajan tulee ilmoittaa saamastaan ennakosta peruskirjoituksessa. Lakiosan täydennystä tulee vaatia vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta tai ennakkoperinnöstä.

4. Vanhempani myivät minulle asunnon erittäin halvalla. Tuleeko tämä ottaa huomioon perunkirjoituksessa? Veljeni ei tiedä asiasta, joten voinko vain jättää kertomatta. 

 Ennakkoperinnöksi katsotaan myös lahjanluonteiset luovutukset, kuten alihintaan tehdyn kaupat. Tässä tapauksessa siis kauppa voitaisiin katsoa ennakkoperinnöksi. Kauppaa ei kuitenkaan katsota ennakkoperinnöksi, jos vanhempasi ovat määränneet, ettei kyseessä ole ennakkoperintö. Tällöin kyseeseen voi tosin tulla suosiolahja, joka myös otetaan huomioon perinnönjaossa. Ennakkoperinnön saajan tulee ilmoittaa saadusta ennakkoperinnöstä. Jos joku tahallaan salaa tai valehtelee perunkirjoituksessa jostain, voidaan hänet tuomita sakkoihin tai jopa kahden vuoden vankeuteen. Näin ollen sinun kannattaa kertoa veljellesi alihintaan tehdystä kaupasta.

5. Sain vanhemmiltani aikoinaan suuren summan rahaa valmistujaislahjaksi. Olen ainoa lapsi. Onko kyseessä ennakkoperintö ja tuleeko minun ilmoittaa perunkirjoituksessa saamastani lahjasta?

Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperintöolettaman mukaan lähtökohtaisesti aina ennakkoperinnöksi. Kuitenkaan ennakkoperinnöksi ei katsota sellaista lahjaa, jonka vanhemmat ovat antaneet ainoalle lapselleen. Näin ollen saamaasi lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi, eikä sitä tarvitse ilmoittaa perunkirjoituksessa.