Minilex - Lakipuhelin

Asianosaisen vaihtuminen oikeudenkäynnin aikana suoraan lain nojalla

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Joskus asianosainen, vastaajana tai kantajana oleva henkilö, voi vaihtua kesken oikeudenkäynnin. Asianosaisen vaihtuminen tapahtuu asianosaisseuraannon perusteella. Tällöin sattuu siis jokin tapahtuma, joka siirtää asianosainen oikeudet ja velvoitteet toiselle henkilölle. Asianosaisseuraantoja on useampia, mutta suoraan lain nojalla se tapahtuu silloin, kun henkilö kuolee oikeudenkäynnin aikana. Asianosaisseuraannon tapahtuessa oikeudenkäyntiä ei tarvitse aloittaa alusta, vaikka asianosaisen henkilö vaihtuukin. Kantajan tai vastaajan oikeudet voidaan luovuttaa kuolleen asianosaisen oikeudenomistajalle, joka voi jatkaa oikeudenkäyntiä siitä, mihin edellinen asianosainen jäi. Tällä tavalla kaikki ennen asianosaisen vaihtumista tehdyt toimenpiteet ja päätökset jäävät voimaan ja oikeudenkäyntiä jatketaan niiden pohjalta.  Asianosaisseuraanto voi tapahtua suoraan lain nojalla myös joidenkin yritysten ja kuntien kohdalla.

Asianosainen vaihtuu suoraan lain nojalla silloin, kun henkilö kuolee oikeudenkäynnin aikana. Tätä seuraantoa kutsutaan aineellisoikeudelliseksi yleisseuraannoksi. Tällöin asianosaisen varallisuusoikeudelliset oikeudet ja velvoitteet siirtyvät hänen oikeudenomistajilleen. Heitä ovat kuolinpesän osakkaat ja henkilöt, joilla on oikeus saada perintö tai testamentti. Asianosaisen vaihtuminen tapahtuu näissä tilanteissa siis suoraan lain nojalla eli asianosaisen oikeudenomistajien ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin seuraannon toteutumiseksi. Kuitenkin eräät henkilöä koskevat asiat liittyvät niin kiinteästi tiettyyn henkilöön, ettei niiden osalta asianosaisseuraantoa voi tapahtua. Tällaisia läheisesti asianosaisen henkilöön liittyviä asioita ovat esimerkiksi avioeroasiat.

Oikeudenomistaja voi olla jatkamatta oikeudenkäyntiä. Mikäli kyse on riita-asiasta, voi vastapuoli kuitenkin pyytää tuomioistuinta kutsumaan oikeudenomistajan oikeudenkäyntiin. Molemmissa tilanteissa tuomioistuin käsittelee kuitenkin asian normaaleja asianosaisen poissaoloa koskevien säännösten mukaisesti.

Tuomioistuin huolehtii lain nojalla oikeudenomistajien seuraannon toteutumisesta. Mikäli tuomioistuin ei kuitenkaan ole saanut tietoa asianosaisen kuolemasta ja on antanut tuomion hänen nimissään, voivat oikeudenomistajat hakea muutosta tuomioon. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista enää sen jälkeen, kun muutoksenhakuaika on päättynyt eli tuomio on saanut lainvoiman. Tällöin lainvoiman saanut tuomio sitoo oikeudenomistajia.

Asianosaisen vaihtumisen pitää tapahtua nimenomaan oikeudenkäynnin aikana. Seuraanto ei siis voi tapahtua ennen oikeudenkäynnin vireille tuloa tai sen vireillä olon päättymisen jälkeen. Käytännössä seuraanto voi tapahtua haastehakemuksen jättämisen jälkeen ja ennen kuin tuomioistuimen ratkaisu on lainvoimainen eli muutoksenhaku ei ole enää mahdollista. Muutoksenhakuvaiheessa seuraanto voi siis vielä tapahtua, mutta ei enää sen päättymisen jälkeen.

Muita esimerkkitapauksia asianosaisen vaihtumisesta suoraan lain nojalla ovat tilanteet, joissa asianosaisena oleva yhtiö sulautuu toiseen yhtiöön tai kunta liitetään toiseen kuntaan kesken oikeudenkäynnin. Tällöin sulautumisessa vastaanottava yhtiö jatkaa oikeudenkäyntiä omissa nimissään ja kuntien liittymisessä vastaavasti vastaanottava kunta. Kummassakaan tapauksessa asianosaisen vaihtuminen ja seuraannon toteutuminen ei siis edellytä toimenpiteitä vastaanottavan yhtiön tai kunnan puolelta.

Asianosaisen vaihtuminen suoraan lain nojalla on hyvä erottaa muista asianosaisseuraannoista. Uusi asianosainen tulee tällöin alkuperäisen asianosaisen tilalle oikeudenkäyntiin ilman, että uuden asianosaisen pitäisi itse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Itse seuraanto ei siis edellytä asianosaiselta oikeudellista asiantuntemusta. Ennen varsinaista oikeudenkäyntiä voi kuitenkin olla järkevää tarkistaa ammattilaiselta, miten mahdolliset ennen seuraantoa tehdyt päätökset ja toimenpiteet vaikuttavat uuteen asianosaiseen ja kuinka oikeudenkäyntiä kannattaa jatkaa.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]